torstai 8. joulukuuta 2022

Joululahjavinkki: Anni Swanin uusi kuvasatukirja Merenkuningatar ja hänen poikansa

Vielä, kun ehtii tilaamaan joululahjoja netistä, haluan nostaa esille yhden (omasta mielestäni) mainion ja ihanan joululahjavinkin!

Tässä vinkissä on tietysti oma lehmäni ojassa - ainakin jollain tavalla! (Tosin mainittakoon, että en saa itse myyntituloja ollenkaan, vaan minulle on maksettu tietty palkkio tekemästäni työstä. Mutta, mutta - toivon tietenkin, että kirja löytää tiensä lukijoiden luokse!)

Alkusyksystä nimittäin julkaistiin Anni Swanin satukuvakirja Merenkuningatar ja hänen poikansa. Minun on ollut tarkoitus kirjoittaa tästä blogiin jo aiemmin, mutta se on jäänyt muiden kiireiden jalkoihin. Nyt vihdoin joulun kynnyksellä kirjoitan kirjasta ainakin jotain! Toivottavasti joku tilaa kirjan pukinkonttiin! 

Satu on ilmestynyt aiemmin esimerkiksi Anni Swanin satuja -kokoelmassa, mutta tulee nyt ensi kertaa lukijoiden ulottuville kuvakirjamuodossa.

Kuvakirja on Kangasniemen kirjaston julkaisema, siinä on kangasniemeläiskuvataiteilija Mari-Annikki Serdijnin kuvitus ja minun hienovaraisesti nykyaikaistamani teksti. Teos on jatkoa vuonna 2020 julkaistulle Anni Swanin Lumolinna-kuvakirjalle, joka tehtiin saman tekijäkokoonpanon voimin. Kirjojen tarinat eivät liity toisiinsa, mutta niissä on yhteneväinen ulkonäkö ja tyyli, ja siksi ne sopivat toistensa kainaloon samaan kirjahyllyyn. 

Nämä molemmat kirjat ovat kauniita kuin korut, ja yhtenä viehättävänä yksityiskohtana mainittakoon, että sisäkansia ja koko ensimmäistä aukeamaa koristaa kauniisti hohteleva helmiäispaperi. Merenkuningattaressa se on tietenkin sininen kuin meri. Kirjoissa on käytetty koristeellisia anfangeja (eli sellaista näyttäviä, isoa alkukirjaimia sivujen alussa). Serdijinin yksityiskohtien kyllästämä ja voimakassävyinen kuvitus on kiinnostava yhdistelmä romanttista perinnettä ja modernia. Toisin sanoen kirjat ovat sellaisia kauniita aarteita, jollaisia esimerkiksi minun kaltainen esteetikko haluaa kerätä omaan hyllyynsä ja hypistellä iltojensa ilona.

Anni Swanin tekijänoikeudet eivät ole ihan vielä rauenneet, ja kirjat on toteutettu perikunnan luvalla ja hyväksytty heillä. Osin tämän vuoksi tavoitteenani on ollut kunnioittaa mahdollisimman paljon vanhaa, olla uskollinen Anni Swanin tyylille ja äänelle, joka itsessään on vertaansa vailla. Swan on taiturimainen kielenkäyttäjä, ja erityisesti saduissa hänen tyylinsä on äärimmäisen kaunista!

Oma modernisointini on hyvin kevyt ja koskee kielen pintaa. Tarina ja tekstin sisältö on alkuperäinen. Suurin osa tekemistäni muutoksista on käänteisten sanajärjestysten oikomisia nykykieleen sopivammaksi suoraksi sanajärjestykseksi. Sen lisäksi olen vaihtanut joitakin kovin vanhahtavia sanoja uudemmiksi. Olen myös tietenkin huoltanut kieltä nykykielen normien mukaiseksi, sillä jotkin oikeinkirjoitussäännöt ovat muuttuneet reilussa sadassa vuodessa. 

Merenkuningattaren aivan viimeistä virkettä (jota en viitsi paljastaa) pohdin lähes pääni puhki, sillä mielestäni yksi sana ei sopinut tyyliin ja rikkoi herkän tunnelman. Vaikka sana löytyy yhtä lailla nykykielestä, päättelin, että ehkäpä sillä oli Swanin aikana toisenlainen kaiku, toisenlainen konnotaatio. Niinpä vaihdoin sen erääseen toiseen sanaan, joka omasta mielestäni (ja makutuomareideni mielestä) sopii paremmin tyyliin.

Siinä missä Lumolinna on unelmienhohtoinen onnellinen satu, Merenkuningatar ja hänen poikansa vie täysin toisenlaisiin tunnelmiin ja tarjoaa lukijalle koskettavan traagisen tarinan. Suosittelen lukijalle saavia kaikkien kyyneleiden varalle! Yhteistä molemmille saduille on kuitenkin kauneus ja herkkyys, ja Anni Swanin lyyrinen satukieli hurmaa molemmissa.

Molemmat sadut ovat symbolistisia taidesatuja, joiden merkityksen uskoisin avautuvan parhaiten aikuislukijalle, mutta luulen, että myös lapset löytävät niistä sadun hohdetta ja taikaa, sadun lumovoimaa.

Merenkuningattaren takakansiteksti kuvaa teosta näin:

Suomen Satukuningatar Anni Swan johdattaa vedenneitojen maailmaan uudessa kuvakirjassa Merenkuningatar ja hänen poikansa ja kertoo kolmen sukupolven uskomattoman ja riipaisevan tarinan.

Pienen metsälammen vedenemäntä naittaa kauniin tyttärensä Merenkuninkaalle. Nuori lammenneito kokee suuren elämänmuutoksen, kun hänestä tulee Merenkuningatar, suuren ja mahtavan Merenkuninkaan puoliso. Merenmaailma on vieras, mykkä ja suunnattoman suuri. Mitä kuningattaren on tehtävä, kun hän saa pojan, jolle toivoisi jotakin parempaa?

Swan-tutkijatohtori Sirpa Kivilaakson mukaan Swan näyttää sadussa matriarkaalisen äidin vallan ja perinteisten perhemallien toimimattomuuden. Hänen mukaansa Swan luo sadussaan omaperäisen ilmaisukielen, jonka kuvakieli yhdistyy Suomen taiteen kultakauteen ja sen symboliikkaan.

Swanin sadut elävät yhä. Monikerroksiset symbolistiset taidesadut sopivat meidän aikamme nuorille aikuisille.

Teos on jatkoa vuonna 2020 kuvakirjana julkaistulle Lumolinna-sadulle.

Koska aloitus on aina tärkeä ja itse tässä sadussa rakastan eniten juuri alkua, siteeraan ensimmäisen sivun tekstin:

Mustan metsälammen syvyydessä asui vanha Lammenemäntä tyttärensä kanssa. Lammenneiti oli kaunis ja ihana. Häntä suloisempaa olentoa on vaikea kuvitellakaan. Hänen pitkät keltaiset kiharansa ulottuivat kantapäihin asti, silmät olivat tummemmat kuin syvä metsälampi ja iho valkea kuin lumpeenkukka.

Iltaisin, kun aurinko laski metsäkukkuloiden taa ja pikkulinnut visersivät tuutulaulua poikasilleen, Lammenneiti kohosi veden pinnalle. Hän ui kevyesti rannalle ja kiipesi mättäälle istumaan, loiskutti vettä valkoisilla jaloillaan ja kuunteli metsän huminaa. Joskus hän kapusi jopa vihreälle kumpareelle asti. Sieltä hän saattoi nähdä, kuinka savu nousi ihmisten asunnoista metsän takaa, ja kuulla, kuinka karjakellot kilisivät ja koirat haukkuivat. Mutta jos metsästä kuului risahdus, Lammenneiti syöksyi heti veteen ja sukelsi kotiinsa. Siellä hänen äitinsä hoiteli kukkatarhassaan pitkäkaulaisia lumpeenkukkia, joiden ihanat päät kohosivat lammen pinnalle. Mutta kun metsästä kuului iloisia lapsenääniä ja heleää naurua, Lammenneiti piiloutui vesiruohojen taakse ja tirkisteli piilopaikastaan ihmislapsia. Saisipa hänkin juoksennella vihreiden puiden alla tai kukkaniityllä! Paljon mieluummin hän olisi ollut ketteräjalkainen lapsukainen kuin uiskenteleva Lammenneiti, jonka täytyi asua mutaisessa vedessä ilman leikkitovereita.


Lopuksi vielä se tärkein asia: mistä kirjaa saa ostaa? Täällä kirjan syntysijoilla Kangasniemellä sitä myydään useissa myyntipisteissä mutta muualla asuvilla on kaksi vaihtoehtoa tilata kirja postitse. Booky myy sekä Merenkuningatarta että Lumolinnaa, mutta myös kirjan kustantanut Kangasniemen kirjasto on myynyt kirjaa postin välityksellä. Sinne voi ottaa yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen kirjasto@kangasniemi.fi. Kirjastossa Merenkuningattaren hinta on 25 e, Lumolinnan 20 e ja postikulut 10 e. Lisäksi kirjastolla on ollut yhteistarjous: molemmat kuvakirjat yhteensä 40 e.

Molemmat kuvakirjat löytyvät myös useiden kirjastojen kokoelmista. Jos et siis halua ostaa kirjoja mutta sukeltaa Anni Swanin kauniiseen satumaailmaan kuvakirjojen sivuilla, löydät varmasti kirjat käsiisi jostain kirjastosta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti