sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Jukka Laajarinne: Muumit ja olemisen arvoitus


Muumit ja olemisen arvoitus (2009) on Jukka Laajarinteen, palkitun lasten- ja nuorten kirjailijan, entisen matemaattisten aineiden ja filosofian opettajan kirjoittama filosofinen tietoteos, jossa kirjailija analysoi ja lukee Tove Janssonin muumi-kirjoja eksistentialistista filosofiaa vasten.  Muumi-kirjojen maailmasta löytyy yllättävän paljon yhteistä Kierkegaardin, Heideggerin ja Sartren ajatuksien kanssa. Olen itse lukenut aikuisiällä vasta muutaman muumi-kirjan, ja Laajarinteen luenta muumeista antaa sanat monille niille epämääräisille aavistuksilleni, joita minulla on ollut muumi-kirjoista ja niiden perimmäisestä sanomasta. Muumeissa ollaan totta tosiaan olemisen arvoituksen äärellä, toisin sanoen ötököiden eksistenssiä pohtimassa. Näillä sanoilla Laajarinne kuvaa teostaan ja sen tavoitetta:

Yritän välttää akateemista jaarittelua ja pysyä tärkeissä asioissa, sillä toivon, että tämä kirja olisi kenen tahansa luettavissa. Tämä ei ole tieteellinen tutkimus vaan muumien herättämää ajattelua, pienen ötökän puhetta toiselle pienelle ötökälle.

Laajarinne antaa mitä lupaa: filosofiaa yleistajuisesti. Kirja on miellyttävästi kirjoitettu, helppolukuinen ja helposti lähestyttävä. Kirjan on mielestäni myös tyylikkäästi kirjoitettu. Vaikka se on enemmän tietokirja kuin kaunokirjallinen teos, tyylissä on myös kaunokirjallisia piirteitä. Tulee olo, että tyylissä on jotakin samaa kuin Tove Janssonin Muumeissa. Mukavan kirjoitustyylin ansiosta, on teosta todella mukava lukea.

Kirja avaa ikkunan muumien maailmaan ja auttaa ymmärtämään, kuinka suurista ja tärkeistä, jokaista ihmistä koskettavista kysymyksistä Muumeissa on kyse.  Puhuessaan ihmisistä yleensä Laajarinne käyttää nimitystä ötökkä – muumi-kirjojen tapaan. Laajarinteen perusteesi on, että me ihmiset olemme hyvin samanlaisia ötököitä kuin muumitkin.

Vastaukset haihtuvat edestämme, koskaan emme pääse perille. Kierkegaard sanoisi jopa, että perille pääseminen olisi varma merkki siitä, ettei ole päässyt perille.  

Me olemme hemuleita, jotka aloittavat aina kokoelman, kun edellinen on tullut valmiiksi ja muuttunut arvottomaksi. Olemme teatterirottia, jotka turhaan yrittävät lakaista roskia kallellaan olevaa teatterin lattiaa ylämäkeen.

Olemme kuin valoa ja lämpöä kaipaava Mörkö, jonka kosketuksesta kaikki lämmin sammuu.

 
Kirjan ulkonäkö miellytti myös minua. Jostakin syystä minua ihastuttivat tavattomasti vaaleanpunaiset sisäkannet. Lisäksi kirjaan on otettu paljon muumi-kirjojen kuvia, jotka on lisäksi varustettu kuvateksteillä, joihin on tiivistettynä kyseiseen kohtaukseen liittyvä filosofinen ajatus.
 

Voin suositella kirjaa kaikille, jotka pitävät muumeista ja haluavat ymmärtää niitä hieman pintaa syvemmältä sekä pohtia olemisen arvoitusta.