Vuosi 2014 on vierähtänyt taakse, ja vuosi 2015 on päässyt jo erittäin hyvään käyntiin. On hyvin korkea aika – aivan jo liian korkea aika – saada aikaan jonkinlainen vuosikatsaus viime vuodesta. Mutta eikö sitä sanota, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan? Puolustuksekseni sanon, aloitin tämän bloggauksen kirjoittamisen jo kyllä tammikuun ensimmäisellä viikolla, mutta en päässyt loppuun. Koska... no bloggausintoni ja kyvykkyyteni saattaa tekstejä loppuun viime loppukesästä alkaen on ollut vähän mitä on ollut. (Jos et tiedä, mitä se on ollut, niin voit selata hieman taaksepäin blogihistoriaani ja huomata, että aika laiskanpuoleista se on ollut!)
Koska viime vuonna elämässäni tapahtui yhtä ja toista, mikä on osaltaan johtanut siihen, että kirjablogissani ja lukuharrastusrintamalla ei olekaan tapahtunut niin paljon kuin olisin toivonut, saakoon tämän bloggaus olla samalla koonti koko viime vuodestani – myös muun elämän kuin pelkän luku- ja blogielämäni saralta.
Koska viime vuonna elämässäni tapahtui yhtä ja toista, mikä on osaltaan johtanut siihen, että kirjablogissani ja lukuharrastusrintamalla ei olekaan tapahtunut niin paljon kuin olisin toivonut, saakoon tämän bloggaus olla samalla koonti koko viime vuodestani – myös muun elämän kuin pelkän luku- ja blogielämäni saralta.
Vuoteni 2014 on ollut kokonaisuudessaan mahtava ja ihana sekä harvinaisen vauhdikas. Kevätlukukausi sujui intentiivisesti opintojen parissa: sain yhtäkkiä päähäni ottaa pikaloppukirin opintojen suhteen tarjotun työpaikan vuoksi; opiskelin yli 70 opintopistettä kevätlukukauden aikana, kirjoitin graduni 2,5 kuukaudessa, ja valmistuin maisteriksi sekä ruotsinopettajaksi kesäkuussa. Siinä samalla tein osa-aikaisia opetustöitä, joten kiirettä piti.
Kevätkiireet olivat kuitenkin vain esimakua siitä, mitä syyslukukausi toi tullessaan, sillä tein ensimmäistä kertaa elämässäni kokopäiväisiä opetustöitä sijaistamalla vuorotteluvapaalla ollutta entistä ruotsinopettajaani entisessä lukiossani koko syyslukukauden ajan elokuusta joulukuuhun. Työpäivät venyivät usein 12-tuntisiksi. Alussa oli aika rankkaa ehkä sen vuoksi, etten ole tottunut siihen, että vapaa-ajan määrä olisi niin olematonta ja stressasin välillä ihan sitä ajatusta, että "taaskaan ei ole aikaa tehdä mitään muuta kuin töitä". Jossain vaiheessa kuitenkin tajusin, että tämä on tätä elämääni nyt, tätä varten olen opiskellut ja ponnistellut, juuri tätä olen halunnut – mitä muuta muka kaipaisin? Tämän oivalluksen jälkeen opetustyö sujui (useimmiten) kuin leikki ja nautin työstäni suunnattomasti. Itse asiassa voin sanoa, että syyslukukausi 2014 on kenties ollut elämäni onnellisinta aikaa. Olen päässyt tekemään täydellä teholla sitä, mitä elämässä eniten rakastan. Samalla olen oppinut aivan valtavasti paitsi opettajan työstä, myös opetettavasta aineestani eli ruotsista sekä myös itsestäni. Lisäksi ennen kaikkea olen oppinut tekemään työtä sanan varsinaisessa merkityksessä.
Tämän kaiken opintoja ja työtä koskevien etappien saavuttamisen varjopuolena on kuitenkin valitettavasti ollut se, että lukemiseen ja bloggaamiseen on jäänyt aiempaa huomattavasti vähemmän aikaa. Varsinkin syyslukukauden ajan blogini on elänyt miltei täydellistä hiljaiseloa. Koko syyslukukauden aikana saanut aikaan yhden vaivaisen kirja-arvion sekä muutaman muun postauksen. Miltei hävettää! Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus lukuharrastuksestani, vaan niin syyslukukauden kuin loppukesänkin aikana olen lukenut jonkin verran kirjoja, joista ei kuitenkaan ole ollut aikaa ja/tai intoa kirjoittaa blogiin.
Pelkät kiireet tuskin selittävät kuitenkaan vuoden loppupuoliskolla vallinnutta blogihiljaisuutta, vaan oikeastaan jo loppukesästä sairastuin vakavanlaatuiseen bloggausjumiin, joka tietysti paheni töiden alettua. Luetuista kirjoista on hyvin vaikea saada mitään kirjoitettua, ja blogiini on kertynyt jonkin verran kirja-arvioiden tynkiä, jotka eivät ole edenneet julkaisukelposiksi asti. Hyviä vinkkejä bloggausjumin selättämiseen kaivataan siis kokeneemmilta ja sairaudesta kunnialla selvinneiltä bloggaajilta! Toivotaan, että uusi vuosi voisi olla otollisempi bloggaamisen ja lukemisen kannalta. Pientä rohtoa tähän vaivaan sain onneksi alkuvuodesta viettämästäni Keskeneräisten kirjojen lukumaratonista.
Alkuvuoteni 2015 on lähtenyt käyntiin virallisesti työttömyydellä ja käytännössä laiskanpuoleisella täydennysopintojen tekemisellä. Tällä hetkellä askartelen lähinnä kirjallisuustieteen sivuaineentutkielman parissa (tutkimuskohteena Annan nuoruusvuodet!) ja tavoitteenani on valmistua päteväksi äidinkielenopettajaksi ensi kesänä. Pari viikkoa sitten aloitin myös osa-aikaisen opetustyön, joka pitää sisällään yhden ruotsin lukiokurssin opettamisen siinä samassa ihanassa lukiossa, jossa viime syksynäkin olin töissä. Aikaa lukemiseen on enemmän kuin syksyllä, mikä ei kuitenkaan käytännön tasolla ole vielä näkynyt niin hyvin kuin voisi. Viime aikoina olen kuitenkin lukenut Henry Jamesin Naisen muotokuvaa, joka on jo melkein lopuillaan ja aivan loistava kirja!
Uusi rakas harrastukseni baletti pitää kuitenkin minut iltaisin usein kiireisenä. Viime syksynä aloitin balettikoulussa kerran viikossa tunnit, alkuvuodesta aloitin kaksi kertaa viikossa ja ensi viikosta lähtien olisi tarkoitus käydä peräti kolmesti viikossa tunneilla. Tämän lisäksi iltaisin tulee hypeltyä myös kotona ympäriinsä balettipuvussa – kyllähän kunnon balettikoululainen tekee kotiläksyjäkin! Että se niistä työttömän rauhallisista lukuilloista!
Alkuvuoteni 2015 on lähtenyt käyntiin virallisesti työttömyydellä ja käytännössä laiskanpuoleisella täydennysopintojen tekemisellä. Tällä hetkellä askartelen lähinnä kirjallisuustieteen sivuaineentutkielman parissa (tutkimuskohteena Annan nuoruusvuodet!) ja tavoitteenani on valmistua päteväksi äidinkielenopettajaksi ensi kesänä. Pari viikkoa sitten aloitin myös osa-aikaisen opetustyön, joka pitää sisällään yhden ruotsin lukiokurssin opettamisen siinä samassa ihanassa lukiossa, jossa viime syksynäkin olin töissä. Aikaa lukemiseen on enemmän kuin syksyllä, mikä ei kuitenkaan käytännön tasolla ole vielä näkynyt niin hyvin kuin voisi. Viime aikoina olen kuitenkin lukenut Henry Jamesin Naisen muotokuvaa, joka on jo melkein lopuillaan ja aivan loistava kirja!
Uusi rakas harrastukseni baletti pitää kuitenkin minut iltaisin usein kiireisenä. Viime syksynä aloitin balettikoulussa kerran viikossa tunnit, alkuvuodesta aloitin kaksi kertaa viikossa ja ensi viikosta lähtien olisi tarkoitus käydä peräti kolmesti viikossa tunneilla. Tämän lisäksi iltaisin tulee hypeltyä myös kotona ympäriinsä balettipuvussa – kyllähän kunnon balettikoululainen tekee kotiläksyjäkin! Että se niistä työttömän rauhallisista lukuilloista!
Helmikuu
Toukokuu
Ei blogattuja kirjoja
4. Astrid Lindgren: Kultasiskoni
5. L. M. Montgomery: Perinnönjakajat (luettu kesäkuun lukumaratonin aikana, blogattu heinäkuussa)
6. L. M. Montgomery: Marigoldin lumottu maailma (luettu kesäkuun lukumaratonin aikana, ei blogattu)
7. Jenny Downham: Ennen kuin kuolen (luettu kesäkuun lukumaratonin aikana, ei blogattu)
8. Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo (blogattu heinäkuussa)
Heinäkuu
1. L. M. Montgomery: Annan jäähyväiset
2. Astrid Lindgren: Ronja Ryövärintytär
3. Frances Hodgson Burnett: Pikku prinsessa (luettu heinäkuun lukumaratonin yhteydessä, ei blogattu)
4. Juhani Aho: Papin tytär (luettu heinäkuun lukumaratonin yhteydessä, ei blogattu)
5. L. M. Montgomery: Anna omassa kodissaan (luettu heinäkuun lukumaratonin yhteydessä, ei blogattu)
6. Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli (luettu heinäkuun lukumaratonin yhteydessä, ei blogattu)
7. Juhani Aho: Papin rouva (Luettu heinäkuun lukumaratonin yhteydessä osittain, myöhemmin loppuun asti. Ei blogattu)
Elokuu–syyskuu
Ei blogattuja kirjoja
Lokakuu
1. Aila Ruoho & Vuokko Ilola: Usko, toivo ja raskaus
Marraskuu–joulukuu
ei blogattuja kirjoja
Muut kirjat
Tässä listassa lisäksi sekalainen joukko muita kirjoja, jotka muistan ainakin lukeneeni loppukesästä tai syyslukukauden aikana (loppuun asti), mutta joista en jaksanut valitettavasti kirjoittaa ollenkaan blogiin (joistakin näistä saattaa kyllä seurata juttua vielä tänä vuonna, kunhan jaksan tarttua asiaan!):
1. Jane Austen: Järki ja tunteet
2. J. K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi
3. J. K. Rowling: Harry Potter ja liekehtivä pikari
4. J. K. Rowling: Harry Potter ja kuoleman varjelukset
5. Kate DiCamillo: Desperon taru
Yhteenveto
Yhteensä kirjoja luettuja kirjoja kertyi viime vuonna 32. Lukuna aika säälittävä tulos kirjabloggaajalle ja huimasti edellsivuoden tulosta heikompi. Vuonna 2013 luin ja bloggasin sentään 72 kirjaa. Vuoden 2014 alkaessa tein muistaakseni uuden vuoden lupauksen, että luen vuoden aikana 100 kirjaa. Juuri tämän pahemmin ei voi uuden vuoden lupaus mennä metsään, mutta lupausta antaessani en vielä tiennytkään, että vuosi toisi mukanaan valmistumisen ja sen tuomat opiskelukiireet saatika vielä ensimmäisen kokopäivätyöni! Tänä vuonna olin hieman maltillisempi uuden vuoden lupausten suhteen. Yksi (lukuisista) uuden vuoden lupauksistani tälle vuodelle on, että luen vuoden aikana 50 kirjaa. Vuoden 2014 tuloksiin verrattuna se on hyvä, mutta kohtuullinen tavoite.
Vuodet topit ja flopit
Kun katselen menneen vuoden luettujen kirjojen listaa, nousee esiin monia hyviä lukukokemuksia, mutta yllättäen ainoastaan yksi kirja, joka ei kerta kaikkiaan sytyttänyt.
Saanen esitellä vuoden 2014 topit siinä järjestyksessä kuin ne on luettu:
1. Pauliina Rauhala: Taivaslaulu
2. Yrjö Kokko: Pessi ja Illusia
3. L. M. Montgomery: Perinnönjakajat
5. L. M. Montgomery: Perinnönjakajat (luettu kesäkuun lukumaratonin aikana, blogattu heinäkuussa)
6. L. M. Montgomery: Marigoldin lumottu maailma (luettu kesäkuun lukumaratonin aikana, ei blogattu)
7. Jenny Downham: Ennen kuin kuolen (luettu kesäkuun lukumaratonin aikana, ei blogattu)
8. Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo (blogattu heinäkuussa)
Heinäkuu
1. L. M. Montgomery: Annan jäähyväiset
2. Astrid Lindgren: Ronja Ryövärintytär
3. Frances Hodgson Burnett: Pikku prinsessa (luettu heinäkuun lukumaratonin yhteydessä, ei blogattu)
4. Juhani Aho: Papin tytär (luettu heinäkuun lukumaratonin yhteydessä, ei blogattu)
5. L. M. Montgomery: Anna omassa kodissaan (luettu heinäkuun lukumaratonin yhteydessä, ei blogattu)
6. Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli (luettu heinäkuun lukumaratonin yhteydessä, ei blogattu)
7. Juhani Aho: Papin rouva (Luettu heinäkuun lukumaratonin yhteydessä osittain, myöhemmin loppuun asti. Ei blogattu)
Elokuu–syyskuu
Ei blogattuja kirjoja
Lokakuu
1. Aila Ruoho & Vuokko Ilola: Usko, toivo ja raskaus
Marraskuu–joulukuu
ei blogattuja kirjoja
Muut kirjat
Tässä listassa lisäksi sekalainen joukko muita kirjoja, jotka muistan ainakin lukeneeni loppukesästä tai syyslukukauden aikana (loppuun asti), mutta joista en jaksanut valitettavasti kirjoittaa ollenkaan blogiin (joistakin näistä saattaa kyllä seurata juttua vielä tänä vuonna, kunhan jaksan tarttua asiaan!):
1. Jane Austen: Järki ja tunteet
2. J. K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi
3. J. K. Rowling: Harry Potter ja liekehtivä pikari
4. J. K. Rowling: Harry Potter ja kuoleman varjelukset
5. Kate DiCamillo: Desperon taru
Yhteenveto
Yhteensä kirjoja luettuja kirjoja kertyi viime vuonna 32. Lukuna aika säälittävä tulos kirjabloggaajalle ja huimasti edellsivuoden tulosta heikompi. Vuonna 2013 luin ja bloggasin sentään 72 kirjaa. Vuoden 2014 alkaessa tein muistaakseni uuden vuoden lupauksen, että luen vuoden aikana 100 kirjaa. Juuri tämän pahemmin ei voi uuden vuoden lupaus mennä metsään, mutta lupausta antaessani en vielä tiennytkään, että vuosi toisi mukanaan valmistumisen ja sen tuomat opiskelukiireet saatika vielä ensimmäisen kokopäivätyöni! Tänä vuonna olin hieman maltillisempi uuden vuoden lupausten suhteen. Yksi (lukuisista) uuden vuoden lupauksistani tälle vuodelle on, että luen vuoden aikana 50 kirjaa. Vuoden 2014 tuloksiin verrattuna se on hyvä, mutta kohtuullinen tavoite.
Vuodet topit ja flopit
Kun katselen menneen vuoden luettujen kirjojen listaa, nousee esiin monia hyviä lukukokemuksia, mutta yllättäen ainoastaan yksi kirja, joka ei kerta kaikkiaan sytyttänyt.
Saanen esitellä vuoden 2014 topit siinä järjestyksessä kuin ne on luettu:
1. Pauliina Rauhala: Taivaslaulu
2. Yrjö Kokko: Pessi ja Illusia
3. L. M. Montgomery: Perinnönjakajat
6. Aila Ruoho & Vuokko Ilola: Usko, toivo ja raskaus
7. Kate DiCamillo: Desperon taru
Vuoden 2014 ainoa floppi
1. Eduard Uspenski: Fedja-setä, kissa ja koira
(Älkää rakkaat blogiystäväni ampuko minua tämän floppilistauksen vuoksi. Kunnon floppia vuoden 2014 luetuista kirjoista on ehkä sanan varsinaissa merkityksessä mahdoton löytää luettujen kirjojen vähyydenkin vuoksi, mutta tämä on ainoa kirja, joka mielestäni oli oikeasti tylsä.)
Vuoden alussa heitin itselleni lukuhaasteen, joka oli mielestäni aivan loisto idea: pyysin blogini lukijoita ehdottamaan minulle luettavaksi kirjoja, jotka ulottuvat tavanomaisen kirjamakuni ulkopuolelle, mutta joista minun voisi kuitenkin luulla pitävän. Ehdotuksista arvoin kuusi kirjaa, jotka lupasin lukea vuonna 2014. Mutta kuinkas kävi?
Huonosti. Kirjoista on luettuna ja blogattuna vain ainoastaan yksi, Sarah Winmanin Kani nimeltä jumala. Toisen kirjan, Ozzy Osbournen elämänkerran Minä, Ozzy luin puolestaan osittain. Muistaakseni reilut 100 sivua. Oikeastaan tähän kirjaan vähän kyllästyin innokkaan alun jälkeen, mutta kirjasta oli varaus ja se piti palauttaa, mihin lukuprojekti lopulta tyssäsi lopullisesti.
Miten ihmeessä näin huonosti pääsi käymään haasten suhteen? No, ei ainakaan sen vuoksi, etteikö olisi kiinnostanut. Olin suorastaan innosta piukeana alkuvuodesta haasteestani, mutta alkuvuodesta ajattelin, että eihän tässä vielä mikään kiire. Kiireitä ja stressiä kaikkien muiden asioiden suhteen tuli myöhemmin vuoden edetessä, mikä johti paitsi siihen, että luin poikkeuksellisen vähän, myös siihen, että se vähä lukuaika ja -energia, mikä minulla oli, halusi kanavoitua erityisesti kaikkeen sellaiseen ihanaan kirjallisuuteen, jonka pariin sieluni eniten kaipasi. Olen pahoillani kaikille haastekirjoja ehdottaneille, etten pystynyt täyttämään lukulupauksiani. Haastan kuitenkin nyt itseni lukemaan loput haastekirjat määrittelemättömän ajan sisällä ja bloggaamaan niistä (toivottavasti tämän vuoden aikana!).
Muihin varsinaisiin lukuhaasteisiin en ole vuoden aikana muistaakseni ottanut osaa. (Minulla on joitakin hämäriä mielikuvia, että olen saattanut ilmoittautua joihinkin haasteisiin mukaan, mutta käytännön osallistuminen on mennyt vähän niin ja näin.)
Osallistuin kuitenkin Luettua elämää -blogin Elinan heittämään Kesän paras lukuhetki -haasteeseen, jossa piti kuvata ja kuvailla kesänsä paras lukuhetki. Minä vietin kesän parhaimman lukuhetkeni viimeisenä lomailtanani lähilaiturilla – yllätys, yllätys, lempikirjani Annan nuoruusvuosien parissa.Vieläkin kiitokset Elinalle ihanasta haasteesta! Haaste oli minulle merkityksellinen, sillä tuo hetki (jonka oikeastaan "lavastin" haastetta varten) muodostui minulle hyvin ikimuistoiseksi, kuten myös teksti, jonka kirjoitin siitä haasteen nimissä. Minusta nimittäin tuntuu, että ikuistin haasteeseen kirjoittamaani tekstiin palan sieluani ja myös aivan todellisen kosketuksen siitä lukuhetkestä, jota kuvasin. Se on tunne, jota olen hyvin harvoin kokenut kirjoittamisen kanssa, mutta silloin kuin olen, on sen kokeminen ollut aina huikaisevaa.
Kesällä 2014 osallistuin myös kahteen Blogistanian yhteislukumaratoniin. Ensimmäistä lukumaratonia vietettiin kesäkuussa ja toista heinäkuussa. Molemmat olivat mukavia kokemuksia ja jo "kokeneena" maratoonarina en ottanut ollenkaan paineita kuten ensimmäisellä lukumaratonillani edellisvuonna, jolloin suorastaan jännitin maratonia etukäteen. Maratonkirjat olen tarkemmin eritellyt yllä kesä- ja heinäkuun luettuja ja blogattuja kirjoja listatessani.
Hyvää myöhästynyttä uutta vuotta teille, rakkaat lukijani! Toivon, että tänä vuonna kuulette minusta ja kirjoista blogissani hieman useammin kuin viime vuonna! :)
P.s. Olen varsin ylpeä itsestäni, että sain kuin sainkin oksennettua vihdoin tämän postauksen ulos itsestäni – ja jopa koin hieman bloggaamisen iloa sitä tehdessäni! :)
7. Kate DiCamillo: Desperon taru
Vuoden 2014 ainoa floppi
1. Eduard Uspenski: Fedja-setä, kissa ja koira
(Älkää rakkaat blogiystäväni ampuko minua tämän floppilistauksen vuoksi. Kunnon floppia vuoden 2014 luetuista kirjoista on ehkä sanan varsinaissa merkityksessä mahdoton löytää luettujen kirjojen vähyydenkin vuoksi, mutta tämä on ainoa kirja, joka mielestäni oli oikeasti tylsä.)
Kuinkas kävi oman lukuhaasteeni?
Vuoden alussa heitin itselleni lukuhaasteen, joka oli mielestäni aivan loisto idea: pyysin blogini lukijoita ehdottamaan minulle luettavaksi kirjoja, jotka ulottuvat tavanomaisen kirjamakuni ulkopuolelle, mutta joista minun voisi kuitenkin luulla pitävän. Ehdotuksista arvoin kuusi kirjaa, jotka lupasin lukea vuonna 2014. Mutta kuinkas kävi?
Huonosti. Kirjoista on luettuna ja blogattuna vain ainoastaan yksi, Sarah Winmanin Kani nimeltä jumala. Toisen kirjan, Ozzy Osbournen elämänkerran Minä, Ozzy luin puolestaan osittain. Muistaakseni reilut 100 sivua. Oikeastaan tähän kirjaan vähän kyllästyin innokkaan alun jälkeen, mutta kirjasta oli varaus ja se piti palauttaa, mihin lukuprojekti lopulta tyssäsi lopullisesti.
Miten ihmeessä näin huonosti pääsi käymään haasten suhteen? No, ei ainakaan sen vuoksi, etteikö olisi kiinnostanut. Olin suorastaan innosta piukeana alkuvuodesta haasteestani, mutta alkuvuodesta ajattelin, että eihän tässä vielä mikään kiire. Kiireitä ja stressiä kaikkien muiden asioiden suhteen tuli myöhemmin vuoden edetessä, mikä johti paitsi siihen, että luin poikkeuksellisen vähän, myös siihen, että se vähä lukuaika ja -energia, mikä minulla oli, halusi kanavoitua erityisesti kaikkeen sellaiseen ihanaan kirjallisuuteen, jonka pariin sieluni eniten kaipasi. Olen pahoillani kaikille haastekirjoja ehdottaneille, etten pystynyt täyttämään lukulupauksiani. Haastan kuitenkin nyt itseni lukemaan loput haastekirjat määrittelemättömän ajan sisällä ja bloggaamaan niistä (toivottavasti tämän vuoden aikana!).
Muita haasteita ja vuoden aikana tapahtunutta
Muihin varsinaisiin lukuhaasteisiin en ole vuoden aikana muistaakseni ottanut osaa. (Minulla on joitakin hämäriä mielikuvia, että olen saattanut ilmoittautua joihinkin haasteisiin mukaan, mutta käytännön osallistuminen on mennyt vähän niin ja näin.)
Osallistuin kuitenkin Luettua elämää -blogin Elinan heittämään Kesän paras lukuhetki -haasteeseen, jossa piti kuvata ja kuvailla kesänsä paras lukuhetki. Minä vietin kesän parhaimman lukuhetkeni viimeisenä lomailtanani lähilaiturilla – yllätys, yllätys, lempikirjani Annan nuoruusvuosien parissa.Vieläkin kiitokset Elinalle ihanasta haasteesta! Haaste oli minulle merkityksellinen, sillä tuo hetki (jonka oikeastaan "lavastin" haastetta varten) muodostui minulle hyvin ikimuistoiseksi, kuten myös teksti, jonka kirjoitin siitä haasteen nimissä. Minusta nimittäin tuntuu, että ikuistin haasteeseen kirjoittamaani tekstiin palan sieluani ja myös aivan todellisen kosketuksen siitä lukuhetkestä, jota kuvasin. Se on tunne, jota olen hyvin harvoin kokenut kirjoittamisen kanssa, mutta silloin kuin olen, on sen kokeminen ollut aina huikaisevaa.
Kesällä 2014 osallistuin myös kahteen Blogistanian yhteislukumaratoniin. Ensimmäistä lukumaratonia vietettiin kesäkuussa ja toista heinäkuussa. Molemmat olivat mukavia kokemuksia ja jo "kokeneena" maratoonarina en ottanut ollenkaan paineita kuten ensimmäisellä lukumaratonillani edellisvuonna, jolloin suorastaan jännitin maratonia etukäteen. Maratonkirjat olen tarkemmin eritellyt yllä kesä- ja heinäkuun luettuja ja blogattuja kirjoja listatessani.
Hyvää myöhästynyttä uutta vuotta teille, rakkaat lukijani! Toivon, että tänä vuonna kuulette minusta ja kirjoista blogissani hieman useammin kuin viime vuonna! :)
P.s. Olen varsin ylpeä itsestäni, että sain kuin sainkin oksennettua vihdoin tämän postauksen ulos itsestäni – ja jopa koin hieman bloggaamisen iloa sitä tehdessäni! :)