Usein kirjabloggaajien kirja-arvioissa yksityiskohdat hukkuvat kokonaisuuden alle - mikä onkin yksi kirjoittamisen peruslaeista. Kun käsiteltävänä on laaja romaaniteos, ei välttämättä teoksen pienille yksityiskohdille ja niiden käsittelylle jää tilaa. Kirja-arvioissa keskitytään suurten linjojen ja kokonaisuuden käsittelyyn. Kuitenkin monesti juuri pienet yksityiskohdat teoksissa voivat olla niitä helmimpiä
hetkiä lukukokemuksessa, jotka jäävät elämään mieleen. Joskus voi olla kyse ihan vain yksittäisestä sanavalinnasta. Tai sitten yhdestä tai muutamasta lauseesta tai pienestä kohtauksesta. Jostakin sellaisesta helmenkokoisesta ja helmenarvoisesta pienestä jutusta, joka nousee teosta lukiessa muun teoksen yläpuolelle ja pysäyttää lukijan sen äärelle. Helmen siitä voi tehdä niin hauskuus, koskettavuus, kauneus kuin jokin muukin suuri tunnereaktio. Tai vain se, että sanat ovat niin osuvat, että ne menevät lukijan luihin ja ytimiin.
Lukuhelmihaasteessa piti kirjallisuussitaatin kera avata jotakin omaa lukuhelmeään omassa blogissaan. Haaste päättyi viime viikolla, elokuun lopussa, joten on aika tehdä lyhyt koonti haasteesta sekä arpoa haastevoittaja!
Lukuhelmihaaste ei ottanut loppujen lopuksi kovin paljoa tuulta alleen, vaan haasteeseen osallistui vain neljä bloggaajaa. Haasteajan viime metreillä moni harmitteli minulle, että olisi ollut hauska osallistua haasteeseen, mutta jotenkin haaste vain jäi. Saattaa olla, että haaste oli ikään kuin liiankin helposti toteutettava. Lukuhelmi kun voi vaania ihan minkä tahansa teoksen syövereissä ja tulla vastaan vaarallisesti ja ennalta arvaamatta ihan milloin vain, joten voi olla, että joillakin oli vaikea pitää haastetta mielessään. Luulisin, että jokainen teos kätkee sisäänsä ainakin jonkin lukuhelmen, jos lukija vain osaa olla valpas ja etsiä helmeään.
Niin tai näin, kiitän suuresti niitä, jotka osallistuivat haasteeseen. Helmiänne oli ilo lukea! Muutamat bloggaajat sanoivat, että olisi hauskaa kirjoittaa lukuhelmiä vielä haasteajan päättymisenkin jälkeen. Haasteideaa saa omasta puolestani vapaamuotoisesti toki toteuttaa vieläkin, vaikka enää ei voikaan päästä arvontavoittojen apajille. Itsekin haluaisin joskus postailla lisää omia lukuhelmiäni blogiini!
Linkitän tähän kaikkien haasteosallistujien lukuhelmipostaukset, joiden hohtoa voi käydä ihastelemassa:
Unelmien aika/ Katriina: Anne Frankin päiväkirja
Oksan hyllyltä / Marika Oksa: Fred Vargasin Painu tiehesi ja pysy poissa
Hannan kirjokansi / Hanna: Inkeri Markkulan Kaksi ihmistä minuutissa
Katri Ruanjoen Jonain keväänä herään
Mutta sitten siihen tämän bloggauksen pääasiaan ja siihen seikkaan, joka varmasti eniten kutkuttaa haasteeseen osallistujia. Nimittäin arvontavoittaja! Alkuperäisessä haastepostauksessa lupasin arpoa osallistujien kesken "jonkin kirjarakkaan sydäntä hivelevän lahjakortin", ja tuo lahjakortti, jonka kävin viime perjantaina ostamassa, on tarkemmin sanottuna Suomalaisen kirjakaupan lahjakortti. (Lisäksi lupasin arpoa myös "ehkä jotakin muutakin", mutta päätin jättää ehkä tuon jonkin muun pois siitä syystä, että osallistujia oli niin vähän.)
Mutta kukas saa siis lahjakortin omakseen? Laitoin osallistujien nimet pienille muistilapuille, laput pieneen kulhoon. Suljin silmäni ja hämmensin ja hämmensin ja sekoitin lappuja. Ja sitten... taruin yhteen lappuun.
Ja mitä siinä lapussa luki? Siinä luki näin: