Vuosi on jälleen vaihtunut ja uusi vuosi jo kovassa vauhdissa. Vaikka katseeni on jo kohti kevättä, on vuoden vaihduttua aina mukava katsoa myös taakseen ja miettiä, mitä mennyt vuosi piti sisällään. Tämä postaus on ollut minulla tekeillä jo noin kuukauden päivät, joten tämä on tällainen todellisen maijamyöhäisen vuosikatsaus.
Minulla mennyt vuosi on pitänyt sisällään vaikka mitä - se on ollut sekä elämäni paras että kamalin vuoteni. Vuosi sisälsi monia ihania matkaseikkailuja ja monta ihanaa lukuhetkeä. Vuosi toi sormeeni kihlasormuksen. Vuosi kuitenkin toi myös tulleesaan pahan työuupumuksen ja kaatoi minut sänkyyn. Sairauslomalla olen edelleen noin neljän ja puolen kuukauden lomailun jälkeen. Edellisviikolla sain käteeni sairauslomatodistuksen, joka kattaa lopputyösuhteeni huhtikuun alkuun.
Minulla mennyt vuosi on pitänyt sisällään vaikka mitä - se on ollut sekä elämäni paras että kamalin vuoteni. Vuosi sisälsi monia ihania matkaseikkailuja ja monta ihanaa lukuhetkeä. Vuosi toi sormeeni kihlasormuksen. Vuosi kuitenkin toi myös tulleesaan pahan työuupumuksen ja kaatoi minut sänkyyn. Sairauslomalla olen edelleen noin neljän ja puolen kuukauden lomailun jälkeen. Edellisviikolla sain käteeni sairauslomatodistuksen, joka kattaa lopputyösuhteeni huhtikuun alkuun.
Entäpä sitten kuluneen vuoden kirjat? Läheskään kaikista vuoden 2017 kirjoista en ole blogannut. Instagramiini kuitenkin kuvaan yleensä kaikki lukemani kirjat, ja vuoden kuvien läpikäynti paljasti, että olen lukenut 38 kirjaa. Oikeastaan hämmästyin lukumäärää - se kuulosti minusta uskomattoman vähäiseltä. Toisaalta Instagram-historiani paljasti myös sen, kuinka monta keskenjäänyttä kirjaa vuoteen mahtui, ja siitä hämmästyin myös. 18 keskeneräistä kirjaa on todella paljon! Tämän vuoksi nimenänkin vuoden 2017 keskeneräisten kirjojen vuodeksi. Osa näistä 18 kirjasta on toki sellaisia, jotka ovat vielä ihan aktiivisestikin kesken, ja pääsevät varmasti päätökseensä tämän vuoden aikana.
Kesäkuisella ihanalla Tanskan matkallani luin tanskalaista kirjallisuutta, kävin moikkaamassa Pientä merenneitoa ja söin patsaan mukaan nimetyn jäätelön.
Olen oikeastaan jo pidemmän aikaa ihmetellyt, miksi minun on vaikea lukea kirjoja loppuun ja miksi aina pitää aloittaa uusia kirjoja, vaikka on jo vino pino edellisiäkin kesken. Lukeminen on muutenkin muuttunut hitaaksi ja luetun ymmärtäminen heikoksi, sillä minun on vaikea keskittyä lukemaani - tai ylipäätänsä mihinkään. Viime aikoina olen oppinut näkemään tämän merkkinä uupumuksestani, joka on kolkutellut ovella jo pitkään.
Toivon, että tuleva vuosi toisi tuleessaan monia uusia tarinoita elämääni sekä kirjojen että elämän seikkailuiden muodossa. Toivon, että se toisi mukanaan myös eheämpiä lukukokemuksia ja että ensi vuonna voisi keskeneräisten kirjojen lista olla vähän lyhyempi. Itse asiassa näistä keskeneräisten kirjojen laskelmistani järkttyneenä - tai innostuneena - olen alkuvuonna 2018 lukenut jo loppuun muutaman viime vuonna aloittamani kirjan, jopa sellaisia, joihin en ole aiemmin yli puoleen vuoteen koskenut.
Tässä listassa koonti vuoden 2017 kirjoista. Niihin, joista olen blogannut, olen lisännyt linkin kirjabloggaukseeni.
Loppuun luetut kirjat:
1. John Bunyan: Kristityn vaellus
5. Elina Karjalainen: Pikkupapin tarinoita (Kuvakirja)
6. A. S. Byatt: Lasten kirja
8. Elina Karjalainen: Uppo-Nalle
11. Charlotte Bronte: Kotiopettajattaren romaani
12. Anne Bronte: Agnes Kotiopettajatar
17. Peter Höeg: Kuvitelma 20. vuosisadasta
19. Jean Rhys: Siintää Sargassomeri
22. L. M. Montgomery: Anna omassa kodissaan
29. Ilmari Kianto: Vanha postineiti
31. Susan Abulhawa: Jeninin aamut
32. Tove Jansson: Muumilaakson marraskuu
33. Anni Swan: Sara ja Sarri
34. Anni Swan: Sara ja Sarri matkustavat
35. Sirpa Kivilaakso: Satukuningatar Anni Swan
36. L. M. Montgomery: Tie eiliseen
Anni Swan on menneen vuoden suurin uusi kirjailijarakkauteni!
Kesken jääneet kirjat:
1. Rebecca Mead: Road to Middlemarch
2. The Selected Journals of L. M. Montgomery, volume II
3. Laura Ingalls Wilder: Pioneer Girl
4. Joka tytön runokirja
5. Heli Heiskanen: Herkkyyden voima
6. Markus Zusak: Kirjavaras
7. H. C. Andersen: Kaksi paronitarta
8. Saima Harmaja: Kootut runot
9. Edith Södergran: Kootut runot
10. L. M. Montgomery: Anne of Green Gables
11. Vetta elefanteille
12. Zacharias Topelius: Talvi-iltain tarinoita
13. Charlotte Bronte: Jane Eyre
14. Emily Bronte: The Night is Darkening Round Me
15. Su Tong: Uskollisen vaimon kyyneleet
16. Yhdeksän mustaa joutsenta
17. Elizabeth Gaskell: North and South
18. Pascal Mercier: Yöjuna Lissaboniin
Kuulumisia ja katse kohti tulevaa
Sen lisäksi, että uusi vuosi tuo minulle tullessaan varmasti uusia lukuseikkailuja, tuo se tulleessaan myös minulle ison elämänmuutokset. Huhtikuun lopussa menen naimisiin elämäni rakkauden kanssa ja samalla muutan Etelä-Suomesta Etelä-Savoon, jossa sijaitsee pieni punainen tupamme. Ihanaa, mutta toki myös stressaavaa.
Viime viikolla pääsin vihdoin sovittamaan omaa morsiuspukuani!
Hääsuunnitelmat ovat jo kovassa vauhdissa. Vaikka omien häiden suunnitteleminen on yhden suurimman unelmani täyttymys, on niitä varjostanut uupumukseni. Alkuperäinen hääpäivämme siirtyi noin kahdella kuukaudella eteenpäin. Jossakin vaiheessa mietimme jo häiden perumista uupumukseni vuoksi ja menemistä naimisiin hyvin pienesti ja vaatimattomasti. Vointini on kuitenkin onneksi huomattavasti parempi kuin pahimpina aikoina. Sen vuoksi uskalsimme lähettää toissa viikolla kutsukortit ja viime viikolla vastaanotimme ensimmäisiä ilmoittautumisia häihimme. Se on vähän hurjaa - ihanaa, mutta jännittävää. Uupumus saa tietysti jännittämään itse häitäkin tavallista enemmän, mutta yritän suunnitella hääpäivästä sen näköisen, että uupunut morsian jaksaisi mahdollisimman vaivatta ja jännityksettä ne juhlia.
Uupumuksen keskelle häiden suunnittelu on tarjonnut kuitenkin ihania iloja ja merkityksellistä pikku puuhasteltavaa. Olen iloinnut esimerkiksi suuresti siitä, kuinka hääkukkia pohtiessani olen tutustunut aiempaa tarkemmin kukkien ihmeelliseen maailmaan ja kierrellyt kukkakaupoissakin ihastelemassa kukkalavalikoimaa. Parasta kuitenkin on ollut kutsukorttien askartelu. Siitä nautin aivan valtavasti! Hääkorttien askartelun kautta tutustuin myös ensi kertaa elämässäni sinettien tekemiseen ja menetin täysin sydämeni sille puuhalle ja aion ottaa sen uudeksi harrastuksekseni. Mikäs sen romanttisempaa kuin sulatella pientä vahanokaretta lusikassa kynttilän päällä ja odotella, kuinka se hiljakseen alkaa sulaa! Rauhoittavaa, suorastaan meditatiivista - mitä parhainta terapiaa uupuneelle morisiamelle.
Tällä hetkellä mahdollisesti blogattavia kirjoja on vino pino, eikä aikaa ja mahdollisuutta koko pinon selättämiseen varmasti ole, vaikka sinänsä intoa ja halua riittäisi. Saa nähdä, miten blogini tulee pysymään mukana kaikissa elämän mullistuksissa mukana. Luulen, että taukoja tai pitkiä bloggausvälejä saattaa tänä vuonna olla tiedossa, mutta haluan kuitenkin jatkaa bloggaamista ja blogata aina silloin, kun ehdin ja jaksan ja kun se tuntuu mielekkäältä.