torstai 23. heinäkuuta 2020

Unelmista totta - kuvakirja Anni Swanin Lumolinna-sadusta



Kun Kangasniemen kirjastonjohtaja kysyi, haluaisinko uudistaa Anni Swanin Lumolinna-sadun tekstiä yläkoululaisten satutuokiota sekä mahdollista kuvakirjaa varten, ei minun tarvinnut kahta kertaa miettiä. Että halusinko?!

Anni Swan on nykyisen kotikuntani Kangasniemen suurimpia staroja. Swan oli naimisissa kangasniemeläissyntyisen runoilijan ja ansiokkaan kääntäjän Otto Mannisen kanssa. Kun Otto ja Anni menivät naimisiin, rakensivat he Kangasniemelle Rämiäisten saarelle Kotavuori-nimisen kesähuvilan. Siellä he viettivät kaikki yhteiset kesänsä. Sota-aikaan he asuivat siellä ympärivuotisestikin, pahuutta paossa. 

Kangasniemellä halutaan pitää vahvasti esillä Anni Swanin ja Otto Mannisen jättämää kulttuuriperintöä. Siihen ajatukseen liittyy myös Anni Swanin Lumolinna-sadusta syntynyt kuvakirja.

Kirjan synty on sattumien summa. Kun nuori kangasniemeläinen kuvataiteilija Mari-Annikki Serdijn päätyi Kangasniemen kirjastoon työkokeiluun, johti yksi asia toiseen, pian myös kolmanteen.



Serdijn ryhtyi kuvittamaan Anni Swanin Lumolinna-satua yhdeksäsluokkalaisille suunnattua kirjaston tarjoamaa satutuokiota varten, jossa matkattaisiin sekä sanoin että kuvin sadun maailmaan.

Myöhemmin samasta materiaalista syntyi kuvakirja.

Minulla on ollut kunnia olla mukana tässä upeassa projektissa tekstin nykyaikaistajana.

Tämä kuvakirja on mielestäni merkittävä kulttuuriteko. Suomen satukuningattarena tunnetun Anni Swanin satuja ei ole - hämmästyttävää kyllä - päätynyt moneenkaan kuvakirjaan. Selvitin asiaa Lastenkirjainstituutista ja sain tietää, että koko historian aikana Swanin saduista on tehty vain viisi kuvakirjaa. Viimeiset näistä ovat vuodelta 1982: Auvo Taivalvuon kuvittamat ja WSOY:n julkaisemat Kesätarina joulu-ukosta sekä Vuorenkuninkaan poika. Niin sanottuja kuvitettuja lastenkirjoja on toki enemmän.

Toivon, että olen osannut omassa tekstissäni tehdä kunniaa Swanin alkutekstin upeudelle ja kauneudelle.

Serdijnin kuvitus herättää sadun henkiin ihastuttavin värein. Voimakasväriset akvarellit vangitsevat sadun tunnelman ja katsojan huomion. Taiteilija on pirskotellut kuviin akvarellien päälle valkoista akryylimaalia. Nimitäin sitä itse keijupölyksi. Se tuo sadun hohdetta!


Toistaiseksi kirjaa saa ostaa vain Kangasniemen kirjastosta, josta sen voi myös tilata postitse, jos sopii asiasta esim. sähköpostin välityksellä. Myöhemmin kirjaa on tulossa myyntiin muuallekin, myös nettiin.

Siteeraan kirjoittamaani takakansitekstiä, jossa samalla siteerataan puolestaan Lumolinna-satua väitöskirjassaan tutkinutta Sirpa Kivilaaksoa.

Suomen satukuningattaren satuklassikko herää henkiin ensimmäistä kertaa kuvakirjamuodossa.
 
Astu yhdessä Mariaanan kanssa Lumometsään, löydä oma Lumolinnasi ja hurmaannu kukkien tuoksusta ja Orvokkikammion ihanuudesta.

Satu avaa lukijan satusilmät näkemään kauneuden ja löytämään luovuuden.

Lumolinna-satu on yksi merkittävimmistä Swanin symbolististen satujen tuotannossa. Se on naistaiteilijaksi kasvun tarina. Lumolinnassa kehittyvät sadut ja salaiset unelmat, joita pystyy lukemaan vain satusilmien avulla. Mariaana kehittyy taiteilijaksi muodonmuutoksen kautta. Satu heijastaa kirjailijan omakohtaista luontokokemusta ja kasvua sadunkertojaksi.
 
Swanin satusymbolismi kiteytyy Lumolinna-sadussa. Se on luonnon kauneuden ja runsaiden kukkien aistimusvoimaista kerrontaa. Kirjailija vahvistaa saduissaan tyttösankaruutta ja eroaa siten varhaisesta satuperinteestä.
 
Anni Swan on suomenkielisen symbolistisen taidesadun kehittäjä ja feministisen satuperinteen aloittaja.

(Sirpa Kivilaakso, Swan-tutkijatohtori)