Kuulumisia häähumusta kesän kirjoihin

Blogissani on häähumun takia ollut pitkään hiljaista. Huhtikuun viimeisenä lauantaina, tasan kaksi kuukautta sitten, vietimme ihania, kauniita ja täydellisiä häitämme Taulun kartanossa ja pyysimme Jumalan siunausta liitollemme. Samana päivänä muutin virallisesti mieheni luokse eteläisestä Suomesta aina kaukaiseen Etelä-Savoon saakka. Muutos kaupunkilaisesta ja yksinäisestä kerrostaloasujasta pienen metsän keskellä olevan lähes 90-vuotiaan punaisen talovanhuksen emännäksi ja sen talon isännän vaimoksi on ollut suuri, mutta elämänmuutos tähän mennessä on sujunut uskomattoman hyvin. Ihan viime viikkoina on alkanut kuitenkin pieni "koti-ikävä" kolkutella ovella, mutta se kuulunee asiaan. Merta ja avarampia maisemia on ikävä, samoin entisen kotini suurempia ikkunoita ja sisään tulvivaa luonnonvaloa. Onneksi kuitenkin vierellä on maailman ihanin mies, jollaista ei löytynyt entisen, valoisamman kotini nurkista!

Tämän postauksen kuvissa ripaus häätunnelmaa!

Elämäni vaimona ja vanhan talon emäntänä on ollut paljon kiireisempää kuin elämäni yksinäisenä kerrostaloasujana. Kotitöitä, maalauspuuhaa ja sisustamista riittää, ja tietysti varsinkin näin avioliiton alkutaipaleella haluaa viettää mahdollisimman paljon aikaa myös rakkaansa kanssa. Siksipä lukuharrastus jäi pitkäksi aikaa vähemmälle. Huomasinpa jossakin vaiheessa kuitenkin, että liika puuhastelu rauhallisemman ja rakkaimman harrastukseni eli lukemisen kustannuksella vaikutti negatiivisesti hyvinvointiini ja terveyteeni. Olen nimittäin edelleen uupumusoireiden vuoksi sairauslomalla. Siksi kesäkuun puolella olen tietoisemmin yrittänyt järjestää enemmän aikaa lukemiselle, ja välillä viis veisata siitä, että mielessäni kolkuttelee viisikymmenkohtainen tehtävälista. Olen huomannut, että se on tehnyt minulle todella hyvää. Suuri hinku kirjoittaa, vetäytyä sanojen ja ajatusten maailmaan, on myös herännyt, ja samalla kiinnostus ja suoranainen tarvekin blogin kirjoittamiseen pikku tauon jälkeen lisääntynyt.

Viime aikoina olen saanut jo joitakin kirjoja päätökseen, ja kesken aktiivisesti on ainakin kolme. Tämän kevään ja kesän suurenmoisin ja kutkuttavin lukukokemus on Satu Koskimiehen ja Vilja-Tuulia Huotarisen Emilia Kent -teos, joka jatkaa ikimuistoisen tyttökirjasankarin runotyttö-Emilian tarinaa siitä, mihin L. M. Montgomery runotytön tarinansa lähes sata vuotta sitten päätti. Toukokuussa ilmestynyt teos on yksi niistä muutamista harvoista teoksista, joista olen pyytänyt arvostelukappaleen. Se on myös niitä harvoja kirjoja, joiden ilmestymistä olen odottanut aivan täpinöissäni monen monta kuukautta etukäteen. Koska sain kirjan arvostelukappaleeksi, tullaan Emilia Kentistä kuulemaan blogissani varmasti lähiaikoina lisääkin! Sen voin jo etukäteen paljastaa, että teos ei pettänyt suuria odotuksiani. Montgomery on ollut mukana viime aikoina omassa lukuelämässäni muutenkin: vasta tänä vuonna suomeksi julkaistu tarinakokoelma Yrttitarha oli ihanaa kesälukemista - toivon, että ehdin siitäkin jossain vaiheessa kirjoittaa blogiini. Thomas Hardyn vanhan klassikkoromaanin Paluu nummelle -teoksen sain vihdoin myös kesäkuussa luettua - se on ollut kesken useamman kuukauden, ja raahasin sen oikeastaan tänne takapajulaan aina Turun kirjastosta asti, koska en siitä kyennyt vielä luopuumaan.

Parasta hääpäivässä sen lisäksi, että sain maailman ihanimman miehen, oli se, että sain pukeutua maailman ihanimpaan hääpukuun, Maggie Sotteron ihanaan kokopitsiseen Cordeliaan!

Tykkään lukea usein ainakin muutamia, vähän erilaisia teoksia rinnakkain. Tällä hetkellä minulla on menossa ties kuinka mones uusintalukukierros Emily Bronten Humisevasta harjusta - en ole tälle klassikolle aiemmin lämmennyt, mutta koska pidän Emilyn siskon Charlotten kirjoista niin paljon, halusin antaa tälle klassikolle vielä ainakin yhden mahdollisuuden ja kokeilla, jos aika ja ikä olisi kypsyttänyt ajatukseni. Tästä kirjasta haluan ehdottomasti blogata, kun olen sen vihdoin joskus saanut päätökseen! Tämän rinnalla olen aloittanut Julian Fellowesin historiallista Belgravia-romaania, joka kyllä alun perusteella vaikuttaa vähän ärsyttävän pinnalliselta - saa nähdä, jatkanko loppuun. Ja hassua kuin mikä: lainasin juuri viime viikolla kirjastosta Bonnie Bryantin Tallijengi-sarjaan kuuluvan Yllätyksiä tallilla -kirjan. Olen pitkään leikitellyt sellaisella ajatuksiella, että olisi niin hauskaa ja niin nostalgista lukea jokin sellainen hevoskirja, joita nuorena heppatyttönä ahmin. Jännittävän ja muistorikkaan kirjaston hevoskirjahyllyn koluamistuokion jälkeen päätin vihdoin, että tallijengiläisten seikkailujen parissa tahdon tehdä tämän kirjallisen nostalgiamatkan nuoruuteeni.

Piakkoin palaan varmaan blogin päivittämiseen kirja-arvioin! Näiden kuulumisten myötä haluan toivottaa kaikille rakkaille lukijoilleni oikein ihanaa kesää ja hyviä kesäisiä lukuhetkiä! Kertokaahan, mitä ihania kirjoja teidän kesäänne kuuluu?

P.s. Tämän kuulumispäivityksen myötä on vihdoin aika päivittää myös uusi bloginimeni: enää en olekaan Anna J. vaan Anna P.!