Holokaustin kasvot: Anne Frankin koskettava päiväkirja

Lukuhetkiä päiväkirjan parissa: sukkasunnuntai!

Toivon, että voin uskoa sinulle kaiken, mitä tähän asti en ole voinut kertoa kenellekään, ja toivon, että sinusta tulee minulle suuri tuki ja apu.

Anne Frank, Kesäkuun 12. p. 1942

Korjatessani loppuvuodesta erään opiskelijan Anne Frankin päiväkirjasta kirjoittamaa esseetä tempaisi teksti ja Annen kohtalo minut vahvasti mukaansa, että minun oli pakko marssia miltei hetimiten kirjastoon ja lainattava päiväkirja omaksikin luettavakseni. Olen sen joskus nuorena lukenut, mutta ehtinyt unohtaa siitä paljon. Koskettava tosielämän ihmiskohtaloon perustuva kirja kestää uusintalukemisen jos toisenkin. Nyt teoksen lukemisesta on ehtinyt vierähtää jo jokunen kuukausi (kirjabloggaukseni ovat koko tämän lukuvuoden laahanneet pahasti jäljessä!), ja tätä kirjoittaessani itse asiassa koen jälleen: olisipa kivaa lukea teos uudestaan! En ryhdy siihen kuitenkaan nyt, mutta varmasti vielä joku päivä.

Anne Frank on varmasti yksi tunnetuimmista juutalaisvainojen uhreista. Hänen kirjoittamansa Nuoren tytön päiväkirja on antanut holokaustille kasvot. Nuoren tytön intiimi päiväkirja tulee lähelle ja tekee juutalaisten julmasta kohtalosta lukijalle käsin kosketeltavan ja elävän – se herättää historian henkiin.

Päiväkirja kertoo noin kaksivuotisen ajanjakson Annen elämästä. Tämän ajanjakson Anne viettää perheensä – isän, äidin ja siskon – sekä erään toisen perheen, van Pelsien, kanssa "salaisessa siivessä", erään toimiston salahuoneessa. He ovat siis niin sanotusti kadonneet maan alle vainoa pakoon.  Hieman myöhemmin seuraan liittyy vielä yksi tuttava, hammaslääkäri Dussel.

Elämä salaisessa siivessä on hyvin rajoitettua. On oltava hiljaa ja huomaamatta - tai voi päästä hengestään. Pienessä tilassa tunnelma on tiivis ja ihmissuhteet kärjistyvät usein konflikteiksi.

Lukuhetkiä päiväkirjan parissa: chai lattea, kakkua ja kirjaa Cafe Hallonbladissa.

On hyvä korostaa, että Anne Frankin päiväkirja ei ole pelkästään päiväkirja juutalaisvainon uhrista ja kurjasta ihmiskohtalosta, vaan on tämän lisäksi mielestäni erittäin upea kuva nuoren tytön mielenliikkeistä ja murrosiän kysymyksistä ja kasvusta. Vaikka vainon kohteeksi joutuminen erottaa Annen elämänkohtalon meidän tavallisten ja hyväosaisten ihmisten elämästä, voi kuitenkin huomata, että Anne on monin muin tavoin samalainen tyttö kuin moni muu ikäisensä. Hänen mieltään liikuttaa esimerkiksi pojat, ongelmat vanhempien kanssa ja opiskeluun liittyvät kysymykset. Hän rakastuu ja haaveilee samanlaisista asioista kuin muut. Hän haaveilee tulevaisuudesta vapaudessa ja salaisen siiven ulkopuolella. Hän haaveilee ryhtyvänsä kirjailijaksi.  Vaikka moni hänen haaveensa ei toteutunut ennenaikaisesti ja julmasti päättyneen elämän vuoksi, voi lukija iloita kuitenkin siitä, että Annesta tavallaan tuli kuin tulikin kirjailija. Nuoren tytön päiväkirjasta on tullut todellinen klassikko.

Tämän kaiken lisäksi Nuoren tytön päiväkirjassa on merkittävää se, että se on hienosti ja kiinnostavasti kirjoitettu. Ikäänsä nähden Anne kirjoittaa kypsästi ja analyyttisesti. Voi vain kysyä, mitäköhän muuta Anne olisi saanut aikaan, jos olisi saanut mahdollisuuden elää pidempään.

Kaksivuotinen piileskely päättyi siihen, että piilopaikka tuli ilmi ja sen asukkaat pidätettiin ja lähetettiin keskitysleirille. Salaisen siiven asukkaista vain Annen isä palasi keskitysleiriltä elävänä. Annen muisto ja tarina jäi kuitenkin onneksi elämään hänen päiväkirjansa kautta aina tähän asti.

Kevättä  ilmassa!

Päiväkirjaa lukiessa ei voi olla itkemättä. Se tekee lukijalle juutalaisvainoista niin todellisen. Se saa lukijan pohtimaan sitä ikiaikaista kysymystä, miten julma, julma voikaan olla maailma. Miksi?

Anne Frank

Nuoren tytön päiväkirja

(Het Achterhuis, 1947)

Suom. Eila Pennanen

Tammi

253 s.