Prinsessoja kerrakseen! Prinsessor – sju sagor

För länge sedan levde en kung och en drottning som så gärna ville ha ett barn. Varje dag sa de till varandra:
– Tänk om vi ändå fick en son eller en dotter.
Åren gick och kungen och drottninen förblev barnlösa. Men en dag när drottningen badade i en skogssjö hände något märkvärdigt. En groda kravlade sig upp på land och sa:
– Din högsta önskan ska bli uppfylld. Inom ett år ska du få en liten dotter.

 Näin alkaa Ylva Blomqvistin kirjoittaman Prinsessor – sju sagor -prinsessasatukokoelman ensimmäinen satu, Törnrosa (Prinsessa Ruusunen). Tilasin kirjan viime syksynä Adlibriksestä, ja olen alustavasti esitellyt sitä postauksessani Satumaista postia Adlibriksestä.

Tämä ruostinkielinen satukokoelma on vallan ihana, suorastaan aivan hurmaavan pökerryttävän ihastuttava. Ainakin minä olin aivan mennyttä tyttöä sitä lukiessani ja katsellessani!

Luin suurimman osan saduista itsekseni ääneen. Tämä oli mielenkiintoinen ja antoisa tapa lukea satuja. Itse asiassa siinä täytyykin satujen perimmäinen tarkoitus. Luultavasti lapsille ääneenluettavaksi nämä sadut ovatkin lähinnä kirjoitettu. Lapset vain minulta puuttuivat, mutta mitä pienistä puutteista :)

Ulkoinen olemus ja kirjan kuvitus ovat kirjan paras osa. Vaaleanpunaiset prinsessakannet, joissa on kuvattuna prinsessan Törnrosa eli eli prinsessa Ruusunen prinssinsä kanssa. Kuvia on sopivan runsaasti. Eri kuvittajia on yhteensä peräti kahdeksan. Eri satujen kuvitukset siis poikkeavat toisistaan jonkin verran, mutta erilaiset kuvitustyylit kuitenkin toimivat sulassa sovussa keskenään samojen kansien välissä, sillä niissä löytyy paljon samaa.

Kaikki kuvat ovat tyyliltään hauskan kömpeloita ja lapsellisia. Ei mitään tusinatuotekuvituksia, vaan omaperäisen persoonallisia. Värit ovat syvät ja raikkaan voimakkaat, samaan aikaan sekä iloiset että hieman prinsessamaisen hempeät. Kokonaisuus on herkullinen kuin kirkasvärinen karamelli, jossa löytyy makeutta, mutta myös aavistus kirpeyttä  Tätä kirjaa on mukava selailla edes takaisin ja hypistellä käsissään. Ihana kirja!

Satukokoelman sisältö

Satukokoelmaan sisältyy seitsemän ihanaa klassista satua uudelleenkerroittuina. Nämä sadut järjestyksessä ovat: Törnrosa (Prinsessa ruusunen), Askungen (Tuhkimo), Snövit (Lumikki), Rapunsel (Tähkäpää) Prinsessan på ärten (Prinsessa ja herne / Todellinen prinsessa), Skönheten och Odjuret (Kaunotar ja hirviö) sekä Prinsessan och kung Trastskägg (En tiedä nimeä suomeksi?).

Tämä satukokoelma on kuitenkin hyvin moniulotteinen! Kokoelmasta löytyy nimittäin muutakin kuin satuja!

Kokoelman aloittaa vallan ihastuttava runo "Mitt Mandelträd", jonka on Lennart Hellsingin ruotsintama ja joka pienen googlailun perusteella vaikuttaisi tuntemattoman runoilijan kirjoittamalta. Runo kertoo mantelipuusta, joka ei kanna hedelmää, mutta jossa roikkuu yksi ainokainen hopeinen manteli sekä kultainen päärynä ja jota Espanjan kuningaskin purjehtii katsomaan:

Jag har ett litet mandelträd,

som inga frukter bär.

Bara en silvermandel

och ett guldpärön hänger där.

Kungen av Spaniens dotter,

liten och blek och späd

seglade dit för att titta

på mitt lilla mandeträd.
 

Kirjan lopussa on "Törnrosa var ett vackert barn" -laulun nuotit ja sanat. En osaa nuotteja, mutta nähdessäni sanat ryhdyin laulamaan sitä samalla sävelellä kuin suomeksi lauletaan sitä "pahan noidan pauloissa" -lastenrenkutusta, ja sävel istui hyvin sanoihin :)


Eikä tässä vielä kaikki! Kirja huipentuu sammakonkuvaan, jonka yhteydessä on hyvin järkevä käytännön neuvo kaikille pikku prinsessoille:

Pussa en groda? (= sammakko)

Kanske är grodan du möter i gräset en förtrollad (=noiduttu) prins eller prinsessa. Pussa den så får du se!

(Kts. viimeinen kuva täältä.)

Prinsessan och kung Trastskägg 

Kaikki muut sadut olivat minulle ennestään tuttuja, mutta viimeistä Prinsessan och kung Trastskägg -satua en ennen muista kuulleeni. Enkä nopealla googlauksella onnistunut myöskään löytämään sille suomennosta. Johtuu ehkä sadun tuntemattomuudesta, mutta taisin pitää tästä eniten. Seuraavaksi tulee perusteellinen spoilaus sadun sisällöstä, mutta koska kyseessä lyhyt lasten satu, en usko, että kukaan loukkaantuu :)

Prinsessan och kung Trastskägg -satu kertoo kauniista, mutta varsin oikullisesta  ja pilalle hemmotellusta prinsessasta. Sadussa on hieman sama idea kuin Adalmiinan helmi -sadussa: huonotapainen prinsessa mutttuu pienten vastoinkäymisten ja kuninkaallisen elämäntavan väliaikaisesti menettämisen jälkeen "kunnon ihmiseksi". 

Kungas pitää juhlat ja kutsuu paikalle kaikki hänen tyttärensä kättä tavoittelevat miehet, ja asettaa heidät riveihin. Prinsessa katsastaa rivit ja riimittelee kaikille loukkauksia heidän ulkonäöstään. Kaikki miehet ovat joko liian sitä tai tätä kelvatakseen nirson prinsessan puolisoksi:

Den ena var för tjock:

– Rundare än ett troll, riktig iserboll, sa hon.

Den andra var för lång:

– Lång och vinglig som ett strå, benig och klen som få, sa prinsessan.

Den tredje var för kort:

– Liten som en småsten, stor mage och korta ben, rimmade hon vidare.

Den fjärde var för blek:

– Hemska öden, blek som döden.

Den femte var för röd:

– Släck spisen, de har skållat grisen.

Den sjätte var en aning snedväxt:

– Ben som är krumma, böjd i kroppen som en gammal gumma.
 

Nämä prinsessan riimittelyt kosijaehdokkaiden ulkonäöistä oli mielestäni mitä hupaisinta luettavaa! Ehdottomasti huvittavin oli kosija numero neljän saama tuomio: hemska öden, blek som döden (kohtalo kamala, kalpea kuin kuolema).  Mutta kun prinsessa eteneee rivissä sellaisen kosijaehdokkaan eteen, jolla on leuka vinossa, rupeaa hän nauramaan niin, että unohtaa jopa riimittelyn. Hän saa prinsessalta nimekseen kung Trastskägg.

Prinsessan isä saa tarpeekseen tyttärensä oikullisuudesta ja julistaa aikovansa naitattaa tyttärensä seuraavalle kerjäläiselle, joka tulee linnaan. Pian eräs pelimanni poikkeaa linnaan, ja vastentahtoisen prinsessan on lähdettävä tämän varattoman miehen vaimoksi. Matkalla uuteen kotiinsa prinsessa ihmettelee monia ympäristössä näkyviä asoita. Kuka omistaa tuon runsassatoisen pellon? Kuka omistaa tuon suuren kaupungin? Miehen vastaus on aina: "Det gör kung Trastskägg, hustru min. Hade du gift dig med honom så var det din." Prinsessa toivoo, että olisi mennyt naimisiin kung Traskskäggin kanssa!

Elämä köyhän miehen vaimona on karua ja kovaa mukavuuksiin tottuneelle prinsessalle. Ylpeän prinsessan on nöyrryttävä tekemään työtä ansaitakseen elantonsa.

Mutta lopussa odottaakin yllätys! Tada-da-da-daa! Prinsessan mies paljastuukin kuningas Räsyparraksi! Kungas ei ollut löytänyt muuta keinoa saada itselleen rakastamaansa prinsessaa kuin pukeutumalla kerjäläiseksi, kun oli kuullut prinsessan isän uhkauksen. Lopuksi onnellinen pari viettää uudestaan häitä, tällä kertaa komeasti, kuten kunnon prinsessan kuuluukin!
 

Minua viehätti sadun idea siitä, että kaikki prinsessat eivät välttämättä olekaan luonnostaan enkeleitä. Lisäksi hienointa sadussa oli se, että prinsessan oikullisuudesta ja hankaluudesta huolimatta kung Trastskägg rakastuu prinsessaan tosissaan ja että hän on valmis näkemaan paljon vaivaa saadakseen hänet itselleen ja saadakseen hänet rakastumaan itseensä. Ilkeän ulkokuoren alla Trastskägg näkee rakastettavan olennon, jonka voi saada vielä puhkeamaan kukkaan.

Tietääkö ketään teistä lukijoistani tämän sadun nimeä suomeksi?


Sokerina pohjalla

Ehdottomasti yksi lukukokemuksen huippuhetkistä oli, kun sain tietää, miten yksi klassisten satujen tunnetuimmista kohtauksista kuuluu ruotsin kielellä:

– Spegel, spegel på väggen där, säg mig vem som vackrast i landet är!
 Spegeln svarade:
– Drottning, du är vackrast här, men Snövit tusen gånger vackrare är. Hon bor långt borta i skogen nu, hos dvärgarna sju.

Aivan huikeat riimit! Lausukaa ihmeessä tämä katkelma ääneen ja kuunnelkaa, kuinka upealta se kuulostaa! Itse opettelin tämän katkelman niin hyvin ulkoa, että osaisin se jo unissani.

Lisäksi minua ilahdutti tavattomasti Skönheten och Odjuret -sadun (Kaunotar ja Hirviö -sadun) kuvittajan tulkinta hirviöstä, joka on perin mielenkiintoisen näköinen: