torstai 29. elokuuta 2013

Pentti Haanpää: Noitaympyrä

Ajattelinpa kirjoittaa kaikkien aikojen lyhyimmän kirja-arvioni. Se on angstisen kirjallisuudenopiskelijan arvio. Se on tässä:

Olen pitkästä aikaa saanut luetuksi yhden Suomen kirjallisuuden kurssiin liittyvän kirjan, Pentti Haanpään Noitaympyrän. Eipä siitä muuta kuin että perin tylsä ja ikävystyttävä kirja! Aikanaan kuitenkin varmaan poliittisuudessaan hyvin tärkeä teos (niinkin tärkeä, että sai tulenarkuutensa vuoksi odottaa julkaisua 25 vuotta), nykyäänkin merkittävä muistomerkki oman aikansa poliittisesta tilanteesta. Mutta en tykännyt, anteeksi vain ja kaikella kunnioituksella, herra Haanpää!

P.s Kirjallisuudenopiskelijan valitusvirteni ilmeisesti kuultiin, sillä kesän aikana on Suomen kirjallisuuden kurssin lukemistoon kuuluvat kirjat vähentyneet. Mukana on kaikki samat kirjat, mutta niiden lukemiseen sisältyy valinnaisuutta tietyin ehdoin. (Projektin loputtua voin kirjoittaa tarkemmin blogiini siitä.) Aivan kaikki kirjoja ei tarvitsekaan lukea. Ihanaa! Enää jäljellä 4 kaunokirjallista teosta (+ tuskallinen määrä teoriaa)!

Manillaköysikin on jo luettuna, siitä lisää blogissa lähiaikoina!



Pentti Haanpää
Noitaympyrä (valmistunut 1931, ilmestynyt 1956)
Suomalaisen kirjallisuuden seura
161 s.