keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Svenska dagen: Tove Janssonin "Hur gick det sen?"

Trvelig svenska dagen, alla mina kära läsare!


Tänään ollaan vietetty svenska dagenia eli ruotsalaisuuden päivää. Tajusin asian vasta aamupäivällä katsoessani kaverin facebook-tilapäivitystä, ja harmittelin kovasti sitä, etten ollut tajunnut asiaa aiemmin ja osannut varautua sopivalla suomenruotsalaisella lukemistolla. Onhan suorastaan tulevan ruotsinopettajan moraalinen velvollisuus hehkuttaa blogissaan tätä suurta ja tärkeää päivää!

Mutta eipä hätää! Vaikka päiväni olikin kiireinen, nappasin kirjastossa käydessäni hyllystä Tove Janssonin ihastuttavan muumikuvakirjan Hur gick det sen? (Kuinkas sitten kävikään?), ja lukaisin sen tuossa tuokiossa. Nyt svenska dagenin viimeisinä hetkinä vielä ehdin juuri ja juuri blogatakin siitä!


Muumi-romaaneja olen lueskellut viimeisen reilu vuoden aikana useampia, mutta nämä kuvakirjat, joita kirjaston hyllystä löytyi useampiakin, ovat vielä olleet minulle tuntemattomia.  Mutta tästä alkoi Tove Janssonin muumikuvakirjojen valloitusretkeni, jonka toivon jatkuvan vielä muihin teoksiin. Ensimmäinen etappini tällä matkalla oli nimittäin oikein riemastuttava ja miellyttävä kokemus!

Från mjölkbutiken klockan fem,
ett litet mumintroll gick hem.
En kanna full med mjölk var
och vinden suckade och ven
i skogens alla mörka trän –
det var ej långt från skymningen.
VAD TROR DU ATT DET HÄNDE SEN?

Näin alkaa jännittävä tämä tarina, jonka jokainen sivu päättyy versaaleilla kirjoitettuun kysymykseen "VAD TROR DU ATT DET HÄNDE SEN?" ja joka alusta loppuun noudatti riemukseni loppusointukaavaa. En tiedä, mikä siinä on mutta rakastan riimitettyjä satuja! Sellaiset ovat sanalla sanottuna mielestäni riemastuttavia.

Kirjassa on vähän uhkaava jännityksen tuntu ja värimaailma on melko synkänpuoleinen. Myös kuvituksen muotokielessä on jotain uhkan ja jännittävyyden tuntua. Jännitystä lisää tietysti se, kun joka sivulla kysytään, kuinkas sitten kävikään. Toistuva kysymys pitää yllä juonen jännitettä. Yksi riemastuttava ja hauska juttu kirjassa on kuitenkin se, että  jokaisella sivulla on jokin aukko, josta näkyy pieni osa seuraavan aukeaman kuvaa. Aukko suorastaan kutsuu lukijan kääntämään sivua ja ottamaan selvää, kuinkas sitten kävikään.


Tässä kirjassa on kadonneita Pikku Myitä, kuvan läpi kauhusta juoksevia Vilijonkkia, dramatiikkaa ja jännitystä. Mutta koska tämä on kuitenkin muumikirja, päättyy kaikki kuitenkin perin muumimaiseen idylliin: lopulta kaikki kokoontuvat tuon suuren rauhan ja lempeyden lähteen eli Muumimamman ympärille syömään pullaa ja juomaan mehua.

Nu är altt farligt slut för dem
som äntligen har kommit hem!
ty se på denna vackra bild
hur mumintrollets MAMMA mild
bland rosorna i gräset satt
och rensa vinbär i en hatt!
Välkomna! sa hon. Hej! AHA,
där har vi mjölken – det var bra!
nu tar vi var sitt litet glas
och gör en bull-och-bjölk-kalas!
Kom in i huset, LiLLa vän!
VAD TROR DU ATT DET HÄNDE SEN?


ack!
när mjölken skulle källas ur
så satt den fast, för den var sur!!
Men MUMINMAMMAN sa med KRAFT:
vi dricker hädanefter saft!!!!


Loppu hyvin, kaikki hyvin! Kunpa oikeassa elämässäkin kävisi aina niin hyvin kuin muumien ihanassa maailmassa! Ota hieman mehua ja pullaa, niin aurinko alkaa taas paistamaan!

Tove Jansson
Hur gick det sen? (1952)
Alfabeta bokförlag AB
n. 23 s.