perjantai 30. marraskuuta 2012

Kirjanmerkkihaaste: esittele kirjanmerkkisi!


Kirjaurakka-blogin Raisa heitti jokin aika sitten ilmaan haasteen, jossa on tarkoitus esitellä oma kirjanmerkkinsä. Haaste laittoi minut miettimään, että miksi ihmeessä -
huolimatta siitä, että minä omistan joitakin hienoja oikeitakin kirjanmerkkejä ja kaupat ovat pullollaan vielä hienompia -  menen yleensä lainauskuitti-, kauppakuitti- tai vessapaperinpalalinjalle kirjamerkkien suhteen. Luulisi, että hieno kirjamerkki tekisi lukukokemuksenkin paljon esteettisemmäksi!
 
No, tällä hetkellä minulla on yhden kirjan välissä yksi merkki, joka ei ole mikään noista normaaleista kuiteistani tai vessapapereistani. En tiedä, onko se "oikea" kirjanmerkki vai mikä, mutta se on paperilappu, jonka isäni hiljattain oli saanut joiltakin messuilta ja jonka hän kotiin tullessaan minulle antoi. Etupuolella on hieno sitaatti Henry David Thoreaulta, mikä tekeekin sen oivalliseksi kirjanmerkiksi. Takapuolella puolestaan on mainos jostakin mielenterveysneuvontapuhelimesta. (Luulen, että se oli tuo etupuolen hieno sitaatti, jonka vuoksi isäni tämän minulle antoi :P)
 
Tässä siis molemminpuolin merkkini, joka löytyy Topeliuksen Linnaisten kartanon viheriän kamarin välistä:
 

 
 
Toki minulla on monta muutakin merkkiä tällä hetkellä käytössä, mutta enpä tohdi niitä nyt esitellä. Kylle te olette niitä kuitteja ja vessapapereita varmasti ihan tarpeeksi elämänne aikana nähneet!
 
 

2 kommenttia:

  1. No johan on erikoiset kirjanmerkit! Nauratti, kun luin vessanpaperista ja mielenterveyspalvelumainoksesta ;D Itse käytän kirjanmerkkeinä joko postikortteja tai ihan oikeita kirjanmerkkejä. Tällä hetkellä eniten käytössä kuluvat Tukholman Pocket Shopista saadut kirjanmerkit. Turkoosissa kirjanmerkissä lukee "Kommatecken är bra, se får mig att ätä långsammare" ja pinkissä lukee "Jag inleder varje måltid med en stor bokstav". Onhan mulla vielä Stockholm Kulturhuset -kirjanmerkki, jossa kulkee vinhaa mustavalkoista ruudutusta.

    Kyllä kirjanmerkki on tärkeä, koska mielestäni sen tulee sopia kirjan tunnelmaan. Esim. mustavalkoinen kirjanmerkki sopii kirjaan, jossa on voimakkaita kontrasteja sisällössä. Ihmettelenkin, millaisia kirjoja lukiessa käytät vessapaperia? Täyttä roskaa? ;)

    VastaaPoista
  2. Heh, sinäpä olet oiken kirjamerkkiasiantuntija mietit näköjään tarkkaan, mitä kirjasi väliin laitat! Ja aika ihanat tekstit noissa ruotsalaisissa! Mutta kyllä minä tästä sain sellaisen inspiraation, että menen joku kerta kirjamerkkiostoksille ja annan huutia kaikille vessapapereille ja kuiteille!

    Mutta minulla on ollut sellainen systeemi, että kun täytyy lopettaa lukeminen, niin laitan väliin jotakin sellaista, mikä ensimmäisenä käteen sattuu sopimaan ja mikä on sellainen, etten sitä muualla tarvi. Siksi yksi pala vessapaperia tai kuitti on hyvin kätevä, sillä ne ovat usein lähellä, eikä minun tarvitse niitä käyttää. Esimerkiksi kesästä asti on ollut kesken Walter Scottin Ivanohoe, jonka aloitin, kun olin sängynpohjalla potemassa flunssaa vessapaperirulla vieressäni nuhan vuoksi. Siispä oli kätevää nappaista rullasta pala ja sujauttaa kirjan väliin! :)

    VastaaPoista