Joskus keväällä hieraisin silmiäni kirjaston lukusalissa, enkä ollut uskoa näkemääni: lukusalilainojen uutuuksien joukossa oli L. M. Montgomeryn, rakkaan suosikkikirjailijani, novellikokoelma, josta en ollut kuullutkaan. Ihan joka päivä ei kirjastossa kävele vastaan uusia suomennoksia lempikirjailijalta, joka kirjoitteli tuotantoaan noin 100 vuotta sitten. Kauniit vihreät kannet ja viehättävä nimi Yrttitarha lupailivat lempeitä lukunautintoja. Myöhemmin tietysti varasin teoksen ja luin.
Erityisesti ihastuttavista Anna- ja Runotyttö-kirjoistaan tunnettu L. M. Montgomery kirjaili elämässään kunnioitettavan määrän kaikenlaisia lyhyempiä kertomuksia, joita julkaistiin hänen elinaikanaan erinäisissä lehdissä. Nämä novellit ja kertomukset ovat jääneet Montgomeryn romaanien varjoon, ja niistä on suomennettu vain murto-osa. Tässä Minerva-kustannuksen tänä vuonna julkaistussa ja Saana Rusin suomentamassa Yrttitarha-kokoelmassa on 12 Montgomeryn ennen suomentamatonta novellia. Nämä novellit ovat Jedediahin romanssi, Putneyn naisten lakko, Valley View´n juoru, Bay Shoren maatilalla, Mary Isabel kapinoi, Miriamin sulhanen, Sally-neidin kirje, Niin oli käydäkseen, Häävieraat, Eräänlaista rakkautta, Susanna-tädin syntymäpäivä sekä niminovellina toimiva Yrttitarha.
Kokoelman novellit avaavat Montgomeryn muusta tuotannosta tutun maailman. Tarinat kätkevät sisäänsä paljon pikkukylän ihmissuhdekiemuroita ja erityisesti rakkautta - hyvin monenlaista - sekä herkullisen erikoisia ja omaperäisiä ihmishahmoja. Tunteikkaat novellit sekä naurattavat että itkettävät: näistä löytyy paljon romantiikkaa ja onnellisia loppuja, mutta myös terävää satiiria ja huumoria. Novelleissa otetaan kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin, kuten naisen asemaan. Monet novellit sisältävätkin henkilökuvia vahvoista ja neuvokkaista naisista. Niminovelli Yrttitarha puolestaan tarjoaa vahvan lapsinäkökulman, ja lapsen mielen kuvaamisessa Montgomery onkin usein vahvimmillaan, mikä ilmenee hyvin hänen romaanituotannossaankin. Perusotteeltaan novellit ovat viihteellisiä ja tarjoavat mukavia, viihdyttäviä lukuhetkiä lukijalleen, mutta pinnan alla on silti paljon muutakin.
Nämä novellit tarjosivat minulle ihania, kesäisiä lukuhetkiä. Olen lukenut Montgomeryn novelleja aiemminkin useita kokoelmia, mutta jotenkin tuntui, että nautin tästä enemmän kuin aiemmista. En ole varmat, johtuiko se tuoreesta ja sujuvasta suomennoksesta vai itse tarinoista - vai siitä, että aiemmat lukukokemukset ovat ehtineet jo muistissani vähän himmetä. Yhtä kaikki, nautin teoksesta täysin siemauksin ja mielestäni on mahtavaa, että Montgomeryltä julkaistaan yhä nykyään uusia suomennoksia!
L. M. Montgomery
Yrttitarha
(Novellit koottu eri lähteistä, kirjoitettu vuosina 1896-1918)
Suom. Saana Rusi
Minerva Kustannus, 2018
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKiitos vinkistä! Tämä tuntuu teokselta, jota olisi kiva lukea yhdessä muiden ikuisten tyttökirjafanien kanssa esim. lukupiirissä.
VastaaPoistaVoi, kuulostaisi aivan mahtavalta idealta! <3
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaMinäkin luin tämän hiljattain. Montgomeryn tarinat kiinnostavat. Tosin olin tähän hieman pettynyt kuten postauksestani voi lukea. Pidin kuitenkin hyvin paljon niminovellista. Lukisin kyllä mielelläni enemmänkin näitä tarinoita.
VastaaPoistaMahtavaa, että sinäkin olet lukenut! Täytyypä tulla lukaisemaan sinunkin juttusi! Harmi vain, jos petyit! Toivottavasti näitä vielä julkaistaisiin lisää suomeksi, käsittääkseni vain murto-osa on kuitenkin vasta suomennettu.
PoistaNämä Montgomeryn uusintapainosten ja tuoreiden suomennosten kannet on ihania! On mennyt kokonaan ohitse, että tällainen kokoelma on ilmestynyt. Kiitos siis postauksestasi, tämä on ehdottomasti laitettava lukulistalle. Minun pitäisi jatkaa Montgomeryn tuotantoon tutustumista. Lukupinossa odottelee Anna ystävämme vuoden 1961 painoksena. Niissä on myös viehättävät kannet.
VastaaPoistaMinustakin nämä kannet olivat aivan ihanat <3 Hienoa, jos sait tästä hyvän lukuvinkin! Ja voi että, minäkin joskus haluaisin saada itselleni niitä vanhoja Annoja - ovat aivan ihannan näköisiä!
PoistaOlen useasti ajatellut, että minun pitäisi tutustua Montgomeryn kirjoihin. Muut kirjat ovat kuitenkin menneet syystä tai toisesta edelle.
VastaaPoistaSuosittelen kyllä lämpimästi!
PoistaMinulla on ollut mielessä käynnistää vielä tämän vuoden puoella joku Anna- tai Montgomery-lukuhaaste sen kunniaksi, että Annan nuoruusvuodet, Montgomeryn esikoisteos, täytti tänä vuonna 110 vuotta. Ehkäpä siinä olisi sinulle hyvä tilaisuus tarttua tuumasta toimeen?
En tiennytkään, että nyt on juhlavuosi. Kannatan lukuhaastetta!
PoistaKiitos vinkistä! Tämä on pakollinen lisäys Montgomery-fanin lukulistalle.
PoistaOnpa kaunis kansi kirjalla! Voisi olla mielenkiintoista lukea näitä novelleja ja siten tutustua tuohon nimenäkin tuttua tutumpaan kirjailijaan. En muista, että olisin lapsena/nuorena lukenut hänen kirjojaan, vaikka esim. Runotytön kannen muistan ja jopa missä paikassa kirja oli kirjastossa.
VastaaPoistaMinustakin tämä kansi on aivan ihana! Hih, ihanaa, että sinulla on jäänyt tuollainen muisto runotytöstä, vaikka et ole ikinä lukenutkaan. Ainakin itse voin lämpimästi suositella Montgomeryn tuotantoon tutustumista!
PoistaMinullekin kävi joskus Jane Austenin kanssa niin, että ”löysin” uuden teoksen hänen tuotannostaan. Tuntui vähän lottovoitolta, 1800-luvun lempikirjailijoilta kun ei tosiaan pahemmin uutuuksia enää passaa odotella!
VastaaPoistaMinäkin muuten "löysin" uuden Jane Austenin joskus tämän vuoden alkupuolella. En edes muista sen teoksen nimeä, mutta jotain novelleja (jotka muuten olivat mielestäni aika huonoja, vaikka Austen on muuten niin mahtava!)
PoistaTämä pitänee joskus lukea. Luin tossa jokin aika sitten L.M.Montgomeryn elämästä kertovan Alppipolku-kirjan ensimmäisen osan, jossa kirjailija itse on kertonut urastaan ja menestyksestään. Se oli mielenkiintoista, mutta sitten hänestä tehdyn tutkimuksen osuus kirjassa jotenkin töksähti ja teos on minulla edelleen kesken. Selvästi kirjailijan itsensä teksti on vetävämpää.
VastaaPoistaLue ihmeessä!
PoistaMinäkin luin Alppipolku-teoksen kesällä ja pidin siitä. Samoissa kansissa oli Sisko Ylimartimon Anna ja muut ystävämme -teos, mutta sen jätin väliin, koska olen lukenut sen jo joitakin vuosia sitten, kun tein Annasta tutkielmaani yliopistossa.
Onpa mielenkiintoista!
VastaaPoistaMinä olen Annani lukenut, mutta Louisa M. Alcott meni silloin mielestäni Montgomeryn edelle. Ehkäpä täytyisi lukaista näitä pienia annoksia. Tosin en ole oikein novellikirjallisuuden ystävä, vaikka olen lukenut hyviä kokoelmia, vaikkapa Alice Munro tai Lucia Berlin.
Myönnän kyllä, että tuolla kannella en tarttuisi kokoelmaan kirjakaupassa enkä varmaan kirjastossakaan.
Itse pidän myös Alcottista ja lukenut käsittääkseni koko hänen suomennetun tuotantonsa, mutta Motngomery on silti minulle paljon rakkaampi. Mutta meitä on moneksi :) Itsekään ole suuri novellifani, mutta suurelle Montgomeryfanille nämä novellit upposivat mitä parhaiten.
PoistaSe on ihana tunne, kun törmää kirjastossa johonkin ilahduttavaan aivan sattumalta!
VastaaPoistaKirjoitat tästä niin ihanasti, että voisin lukea tämän itsekin. Runotytöt ja Annat olen aikanaan lukenut kaikki ja niidenkin pariin paluu houkuttelee, mutta ehkä voisin aloittaa tästä. Kirsin tavoin on kyllä todettava, että kansi ei kauheasti innosta, mutta onneksi sisältö taitaa olla parempi.
Niinpä!<3
PoistaSuosittelen lämpimästi, varsinkin, jos nuo Montgomeryn klassikot ovat olleet mieleesi.
Hassua, miten tämän kannen voi nähdä niin eri tavalla. Omasta mielestäni tämän kirjan kansi on vain aivan uskomattoman kaunis ja ihana! :D
Minulla on Montgomeryn kokoinen aukko yleissivistyksessäni - hän on minulle tuttu ainoastaan teosten nimien sekä Vihervaaran Annasta tehtyjen parin tv-sarjan perusteella. Olin lapsena muun muassa seikkailuromaanien ystävä, joten taisin pelätä näiden olevan liian hempeää tavaraa makuuni. Haluaisin kyllä mieluusti tutustua hänen tuotantoonsa tulevaisuudessa - Pieni runotyttö-kokoelma ainakin löytyisi vanhempieni kirjahyllystä helposti.
VastaaPoistaJos tunnet edes teosten nimet ja olet nähnyt Anna-tv-sarjat, ei sivistysaukkosi ole kovin ammottava. Nykyään on paljon niitä, joilla ei ole mitään aavistustakaan, mikä tai kuka on Vihervaaran Anna tai Uudenkuun Emilia.
VastaaPoistaMinäkin luin lapsena lähinnä seikkailuja ja heppakirjoja, Montgomeryyn ja tyttökirjoihin rakastuin vasta yliopistossa, osin kirjallisuusopintojeni kautta. Koskaan ei ole liian vanha tyttökirjoihin! :D Ehkäpä sinunkin aikasi vielä koittaa!