Evelyn Waugh: Mennyt maailma

Aiheenani ovat muistot - tuo siivekäs joukko, joka kaarteli ympärilläni eräänä harmaana sota-aamuna.

Nämä muistot, jotka ovat yhtä kuin elämäni - sillä me emme omista mitään muuta todella varmaa kuin menneisyyden  - seurasivat minua aina. Ne olivat kaikkialla kuin Pyhän Markuksen torin kyyhkyset - jalkojeni alla yksitellen ja pareittain, pieninä, hunajaisesti kuhertelevina laumoina, jotka nyökyttelivät, tepastelivat, räpyttelivät silmiään, pöyhistelivät hentoja kaulahöyheniään, lehahtivat joskus olalleni, jos seisoin hiljaa, kunnes kahdentoista tykinlaukaus ammuttiin ja koko jalkakäytävä tyhjeni yhtenä ainoana lehahduksena ja siipien räpistelynä ja linnut pimensivät koko taivaan. Juuri näin oli tuona sota-aamuna.

Evelyn Waughin klassikkoteos Mennyt maailma on viehättävä ja upeasti kirjoitettu romaani, joka on kuin kirjoitettu minua varten. Älykkäästi ja aistikkaasti kirjoitetussa teoksessa on viipyilevää, aivan nimensä mukaisesti menneen maailman tunnelmaa. Kirjoitustyyli sai minut haukkomaan henkeäni - niin osuvasti kirjailija on kuvannut menneiden hetkien tunnelmia ja vaikutelmia. Tyylissä on vahvasti mukana oma tapani kokea ja tuntea maailma, ja Waugh on onnistunut vangitsemaan sanoihin jotakin minun sielustani ja maailmastani.  Teos kuljettaa lukijan minä-kertojan, nyt jo varttuneen, keski-ikäisen miehen nuoruuden muistoihin ja ikuistaa samalla sanoihin vanhat, jo miltei kadonneet muistot.

Päähenkilö Charles Ryder näkee Brideshead-nimisen vanhan aateliskartanon marssiessaan komppaniansa kanssa toisen maailmansodan tiimellyksessä.  Kartano tuo miehen mieleen vanhat muistot, kuljettaa hänet muistojen matkalle opiskeluvuosiinsa ja siitä pidemmälle elämään, sillä kartano on kuulunut vahvasti hänen nuoruuteensa.

Opiskelleessaan yliopistossa Charles tutustuu Sebastian Flyte -nimiseen rikkaan aatelisperheen vesaan. Nuorista miehistä tulee läheiset ystävykset, ja Charlesin silmin kerrottu tarina on enemmän tarina Sebestianista ja tämän perheestä kuin Charlesista itsestään. Sebastian on outo lintu, hieman boheemi nuorukainen, jota rappio ja alkoholi vetävät puoleensa. Perheeseensä hän suhtautuu vältellen, mutta ajan myötä Charles pääsee tutustumaan Sebastianin pienen mystiikan peittämään perheeseen ja sitä kautta myös perheen asuttamaan hulppeaan kartanoon, Bridesheadiin. Pian perhe imee Charlesin mukaan elämäänsä, mutta sitä mukaan Charles kadottaa Sebastianin yhä kauemmas itsestään.

Muistoissa viipyilevä teos on sisällöltään hieman poukkoileva ja merkityksen etsijälle hieman hämmentävä. Teoksesta on loppujen lopuksi mielestäni äärettömän vaikea sanoa mitään järkevän analyyttistä. Uskonnollisuus on ainakin tärkeä teema teoksessa. Sebastianin perhe on syvästi katolinen, ja uskonto vaikuttaa vahvasti perheen elämään - eikä aina niin hyvällä tavalla. Uskonnoton Charles seuraa läheltä perheen elämää ikään kuin ulkopuolisen tarkkailijan silmin ja samalla asettaa perheen katolisen uskon kyseenalaiseen valoon saaden sen näyttämään irrationaaliselta. Kirjan suurin anti on kuitenkin mielestäni pienissä hetkissä, kielen vivahteissa sekä siinä ajatuksessa, että sanoin voi tavoittaa ja ikuistaa muistot ja menneen, kadonneen maailman.


Evelyn Waugh
Mennyt maailma
(Brideshead Revisited, 1945)
Otava
333 s.