Blogistanian kesälukumaraton II

Iiks, nyt se alkaa - ihka ensimmäinen lukumaratonini!

Tämä on virallinen kesälukumaraton-postaukseni, jota päivittelen maratonin edetessä. 24 tuntia aikaa lukea niin paljon kirjoja kuin ehtii ja luetuista sivuista pidetään lukua.

Maratonin viralliset ohjeet ja osallistujablogit löytyvät Hys, äiti lukee nyt -blogista. Omista mietteistäni ja lukusuunnitelmistani kirjoitin eilen täällä ja tunnelmia aivan maratonin alla tänään täällä. 

Oma maratonini starttaa tänä yönä tasan klo 00.00. Aion lukea "iltasadut" ja mennä sitten nukkumaan. Herättyäni palaan niin kirjojen kuin bloginikin pariin ja jatkan aina puoleen yöhön asti.

Klo 00.00

Kädessäni on John Irvingin Oman elämänsä sankari avattuna sivulta 470, jonne asti olen sitä aiemmin lukenut. Teevesi kiehuu keittiössä, joten nyt lähden maratonini pariin Irvingin ja appelsiiniteen kera.

Klo 1.40, luettuna 104 s.

Oman elämänsä sankari on edennyt sivulle 574 asti, takana maratonia 1h 40 min ja tämä oman elämänsä (ja maratoninsa) sankari aikoo seuraavaksi suunnata kohti höyhensaaria. Tunnelmat ovat toistaiseksi olleet yksinomaan positiiviset. On ollut ihanaa uppoutua kiinnostavan romaanin pariin yön rauhallisina tunteina (nämä yön tunnit ovat yleensä minulle parhaimmat lukutunnit.) Olen nauttinut mukin vihreää appelsiiniteetä sekä annoksen jäätelöä Pirkan Karuselli-keksin kera. (Katso kuva maratoneväistäni täältä.)

Huomiseen!

Klo 10.30, luettuna edelleen 104 s.

Tässä juuri heräilen ja yritän saada silmiäni auki lukukuntoon. Olen nukkunut melko hyvin olosuhteisiin nähden, sillä pelkäsin maratonjännityksen vievän yöuneni. Köllisin sängyssäni hereillä miltei 45 minuuttia ennen kuin sain itseni ylös koneen ääreen. Tämä maratoonari siis ottaa rennosti. Nyt taidan mennä uudestaan sänkyyn vähän heräilemään ennen kuin syön edes aamupalaa, mutta kirjan kera. Oman elämänsä sankari, jota on vielä vajaa 60 sivua jäljellä, jatkuu, mutta pientä dramatiikkaa tuo nyt se, että en onnistu löytää kirjaa mistään. (Tyypillistä minua hukata jokin tavara, joka aivan juuri sitten oli minulle ja jota nyt kipeästi tarvitsen.)

p.s. Kiitos kaikista kommenteista ja tsemppauksista! En tiedä, viitsinkö vastata niihin vielä kauheasti maratonin aikana, jotten hukkaisi lukuaikaani

Klo 11.45, luettuna 152 s.

Ensimmäinen maratonkirja eli Irvingin Oman elämänsä sankari saatettu loppuun! Ei siitä sen enempää muuta kuin että olen pitänyt kirjasta mielettömästi. Tulen varmasti bloggaamaan siitä myöhemmin kunnon kirja-arvion. Seuraavaksi voisin syödä aamupalaa ja ottaa seurakseni Jeffrey Eugenideksen Virgin Suicideksen - kauniina kuolleet, joka on kirja, jonka lukemisesta olen pitkään haaveillut.

Klo 14.11, luettuna 439 s.

Eugenideksen Virgin suicides saatu loppuun vajaassa kolmessa tunnissa! Lukutahtini tämän kirjan osalta lähestyi sadan sivun tuntivauhtia, mikä on todella hyvä lukema minulle. Kirja olikin kovin helppolukuinen kielensä ansiosta, jännittävän kutkuttava traagisuudessaan, juuri sellainen kirja, jonka ehdottomasti haluaakin lukea niin nopeasti kuin suinkin. Tarina kertoo siis erään perheen siskosparvesta, joiden ympärillä leijuu salaperäisyyden synkkä verho. Naapuritalon pojat vakoilevat heitä ja yrittävät päästä selville heidän elämänsä synkästä salaisuudesta. Miksi tytöt yksi toisensa jälkeen tekevät itsemurhan?

Tämän jälkeen aionkin siirtyä iloisempiin tunnelmiin ja tarttua Peppi Pitkätossuun!  Lukuaikaa vajaa kymmenen tuntia jäljellä!

Klo 17.20, luettuna 701 sivua

Peppi Pitkätossu, jota olin ehtinyt jo vähän ennen maratonia aloittamaan, on nyt luettu. Olen tässä välissä raahannut itseni Kaarinan peräkyliltä Turun keskustaan omaa sänkyäni viehättävämpien lukupaikkojen ääreen. Pitkätossu meni mukavasti Aurajoen rannassa istuskellessa, sää on täällä mitä mainioin ja kaunein. Olen tässä harrastanut monia muitakin hieman lukukeskittymistä haittaavia aktiviteetteja kuten kaupassa käyntiä, syömistä ja tekstailua. Peppi on ollut mukavaa ja kevyttä maraton lukemista, vaikka sen hauskuus ei ehkä pääse hyvin oikeuksiinsa pienellä kiirehtimistyylilläni.

Tätä päivitystä kirjoitan Turun pääkirjastossa ja  nyt taidan lähteä takaisin ulos ja lähteä seikkailulle muumien parissa. Seuraavana siis Taikurin hattu.

Klo 19.40, luettuna 911 sivua

Tove Janssonin Taikurin hattu luettu loppuun ja L.M. Montgomeryn Sara -tarinatyttöä luettu sivulle 64 asti. Reilut neljä tuntia enää maratonia jäljellä ja pikku loppustressi alkaa hiipimään. Huomaan yhä enemmän ajattelevani enemmän sivunumeroita kuin lukemani sisältöä. Silti mukavaa on ollut istuskella jokirannassa kirjojen (ja juoppojenkin:P ) seurassa.

Sain hieman juttuseuraakin eräästä viinapäissään olevalta mieheltä, jota kuitenkin kohteliaasti pyysin antamaan minulle lukurauhan. Lopulta hän poistui omien kavereiden seuraan, mutta äsken poistuessani paikalta huikkasivat hilpeät veikot kauniit jäähyväiset minulle!

Klo 00.00, luettuna 1178 s.

Hei, mä tein sen!!!

Maraton ohi, ja minä olen edelleen hyvin voiva ja onnellinen! Tässä ja edellisen postauksen välissä on ollut kaikenlaista muuta sähläämistä, työasioiden soitteulua yms. jotka ovat vieneet keskittymistä kirjoista. Kuitenkin vein maratonin hienosti loppuun asti!

Sain Montgomeryn Sara -tarinatytön päätökseen puoli kahdentoista maissa, jonka jälkeen aloitin vielä vähän Ivan Turgenevin Neitsytmantua aina sivulle 40 asti. Lopussa alkoi keskittyminen aika pahasti herpaantumaan, enkä oikeastaan kyennyt juuri nauttimaan Montgomeryn teoksesta ollenkaan. Ajatukset olivat jossakin muualla kuin kirjassa, mutta silti vain mekaanisesti luin eteenpäin.

Voi olla, että teoksen kiinnostavuudessakin oli vähän vikaa, mutta suurin vika varmaan oli maratonin loppustressissä ja siinä, että ajatukset vain alkavat vaeltamaan tässä vaiheessa päivää muualle.

Neitsytmannun kanssa jatkui sama meno, mutta luulen, että tämä kirja on kiinnostava, kunhan vielä kunnolla vauhtiin pääsen.

Loppufiilikset

Maraton on ollut positiivinen ja voimaa antava kokemus - minä kun luulin, ettei minusta olisi tähän! Että sähläisin päivän aikana pakonomaisesti muita asioita ja kokisin lukemisen ikäväksi pakkopullaksi. Tietyllä tavalla ainakin viimeiset neljä tuntia lukeminen sinänsä alkoi maistua vähän puulta, mutta samalla kuitenkin halusin innolla jatkaa. Nautin siitä, että sivut etenivät, vaikken enää kyennyt sivujen sisällöstä saamaan irti juuri mitään kovin kiinnostavaa.

Tämä oli ensimmäinen lukumaratonini, mutta luulen, etteipä missään nimessä viimeinen! Ehkäpä jo tänä kesänä uusiksi? Voisin seuraavaksi kokeilla kahdentoista tunnin maratonia.

Olin varustautunut suuren suurella kirjapinolla, joka oli aivan tarkoituksellakin laadittu niin suureksi, että sitä on mahdotonta kokonaan lukea - jotta olisi valinnan varaa. Tietysti kuitenkin jäi kaivelemaan ne monet lukematta jääneet kirjat, jotka olisi tietysti ollut myös mukava lukea!

Hyvää yötä ja tsemppiä vielä maratonia jatkaville bloggareille! :)

Luetut maratonkirjat

1. John Irving: Oman elämänsä sankari (yht. 621 s., luettu 152 s.)
2. Jeffrey Eugenides: Virgin suicides - Kauniina kuolleet (287 s.)
3. Astrid Lindgren: Peppi pitkätossun tarina (yht. 291 sivua, luettu 261s.)
4. Tove Jansson: Taikurin hattu (146 s.)
5. L.M. Montgomery: Sara -tarinatyttö (292 s.)
6. Ivan Turgenev: Neitsytmantu (yht. 301 s, josta luettu ensimmäiset 40 s.)